Google Analyticsin seurantakoodi

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Se mitä haluan muistaa kun arki potuttaa

Tiedättekö ne hetket joihin haluaisi jäädä, joiden haluaisi pysyvän mielessä aina?

Minä haluaisin eniten muistaa pieniä hetkiä, niitä arjen hetkiä joissa onni on läsnä ja jotka ovat niitä hetkiä joiden vuoksi surukin muuttuu iloksi.

Isompi tuli tänään istumaan viereeni, painoi päänsä olkapäälleni ja laittoi kätensä käteeni. Ihan noin vain, minun kymmenenvuotias poikani jolle paikallaan pysyminen tuntuu tuottavan välillä fyysistä tuskaa ja jonka jalat vilahtavat kesäaikaan vain iltaisin peiton alta, muuten tuntuu olevan kokoajan menossa, ruskeat posket, käsivarret ja jalat, auringon vaalentamat hiukset ylipitkinä ja hymy korvissa aina.

"Äiti, kyllä se helpottaa."
"Niin mikä kulta?"
"Sun kivut, ne ei jatku ikuisesti, vaikka sinusta välillä niin tuntuiskin, ne loppuu kyllä, koita vaan jaksaa, mä autan sua kyllä."

Joskus tuntuu etten ikinä pysty antamaan eteenpäin niin paljoa rakkautta mitä saan. Ehkä ei tarvitsekaan.
Sopiiko, että jään tähän onneen kellumaan?

Kaikki ne arjen keskelle sijoittuvat onnen hetket, ne minä haluaisin muistaa





sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Onnea on...

...perjantai ja lauantai yksin kotona! No, melkein yksin, pojat oli mummolassa (jälleen!!) yötä, mies kävi kotona nukkumassa 5h ja palasin töihin. Aamu yksin on aivan ihmeellistä luksusta, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen!! (Tosin se ei todellakaan tunnu niin pitkältä ajalta... ehkä noin parilta kuukaudelta... mihin tää aika menee?!)

...sunnuntailötköily helteessä parvekkeella Pienemmän tehdessä junarataa ympäri mun auringonpalvonta-paikkaa :)

...jäätelö!

...ihanat ystävät, jotka muistaa juuri silloin kun siitä ilahtuu eniten :)

...FB:n annetaan ilmaiseksi palsta! Minun kodin ylimääräinen rompe on onnea jollekin toiselle.

...siivotut lasten vaatekaapit!

...pizza!

...se kun Pienempi on oppinut kirjoittamaan "Äitille" ja nyt saan joka välissä ihania piirroksia, paras tähän mennessä on tämä:

Meinasi sydän sulaa siihen paikkaan kun sain tämän :)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kamala, pelottava, unet vievä...

Niin, kävin tänään hammaslääkärissä.
Käyn aina yksityisellä, koska tunnen saavani siellä parempaa kohtelua.

Vaikka hammaslääkäri jolla olen nyt joitakin vuosia käynyt on jo tuttu ja nainen on mukava, kiltti, kertoo aina mitä tekee ja puhuu minulle, ei minun ohitse, kuten jotkut, niin silti joka ainoa kerta pelottaa, jännittää, hirvittää ja nukun surkeasti edellisyönä, jos ollenkaan!

Yleensä ei edes ole ollut yhtään mitään. Ei tälläkään kertaa. Ainoastaan tarkistus ja puhdistus ja kotiin! Minulla on tämän hammaslääkäriaseman kanssa kutsumis-sopimus, eli vuoden välein puhelimeen tupsahtaa hammaslääkäriaika tekstiviestillä. Mahtava palvelu, koska muuten en varmaan koskaan menisi. Eli silloin on aina sitten tarkistuskäynti ja jos jotain löytyy niin uusi aika varataan ja se hoidetaan mahdollisimman pian.

Tuolla hammaslääkäriasemalla missä käyn on mahdollista kuunnella valitsemaansa musiikkia korvanapeista silmät kiinni toimenpiteen ajan.
En ole kokeillut. Minä haluan olla läsnä siinä tilanteessa. Minulla se hammaslääkäripelko onkin nimenomaan sitä, että kammoan sitä tilannetta jossa itse ei voi tehdä mitään. Hermostun jos en tiedä mitä siinä tehdään ja miksi.

Se on tuolla otettu tosi hyvin huomioon, tämä hammaslääkäri kertoo kokoajan missä mennään ja varsinkin miksi. Tykkään!

Ja silti kun ajattelen hammaslääkäriä niin mielikuva on tämä:

täältä



tiistai 23. heinäkuuta 2013

Enkö vain ymmärrä?

Onko tässä jokin kaksoismerkitys
täältä
tai jotain mitä en ymmärrä?

muoks.klo.20.00 Nyt olen sitten astetta viisaampi, maailmasta löytyy siis bändi ilmeisesti tällä nimellä ja lisäksi sukellusvarusteita? :)




sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Hamstraajan sukulainen

Koska kaikki mitä haluaisin sanoa aiheesta on sanottu jo, paljon fiksummin kuin minä olisin saanut ilmaistua, niin kehotan lukemaan Johanna Korhosen kirjoituksen täältä.

Minä olen juuri tänään käynyt läpi poikien askartelulaatikon ja myynyt muutaman tavaran FB-kirppiksen kautta ja lisäksi (onnen huokaus) lahjoittanut poikien leluja eräälle hyvin onnelliselle nuorelle äidille ja kahdelle pienelle pojalle jotka FB-palstalla pyysivät tarpeeseen ja kun ei ollut rahaa ostaa. Teki hyvän mielen sekä minulle, että minun pojille ja minusta tällainen on myös hyvä opetus omille lapsilleni siitä, että vaikka mekään ei rahassa kieritä niin silti voidaan antaa niille joilla on ehkä vielä vähemmän ja aina ei tarvitse rahan vaihtaa omistajaa, vaan hymyt, ilo ja hyvämieli riittävät valuutaksi!

Valitettavasti nykymaailmaa vitsaa ilmaus nimeltä hamstraus. Sitä helposti katselee epäuskoisesti naureskellen Amerikan ohjelmia Himohamstraajista ja muista vastaavista.
Tosielämässä minua ei kuitenkaan naurata, vaikka minäkin katselen noita ohjelmia yhtä silmät levällään.

Koska ikinä ei tiedä kuka blogia sattuu lukemaan, niin en kerro yksityiskohtaisemmin, mutta lähipiirissäni on oikea elämän elävän hamstraaja, sukulaiseni, joka kovasti aina ihmettelee miksei heillä käydä kylässä, miksi heitä kartellaan, miksi heitä "katsotaan väärin".
Monta vuotta naimisissa ollut pari jolla jo avioliiton alkuaikoina oli kyllä kodissa paljon tavaraa, mutta silti siellä oli siistiä ja tilaa olla ja elää.
En tiedä mikä hamstrauksen puhkaisi. En tiedä kumpi heistä varsinaisesti hamstraa vaiko molemmat. Ja pahinta on etten osaa auttaa.

Heitä on yritetty auttaa. Muut sukulaiset ja minäkin. On puhuttu hienovaraisesti, josta seurauksena oli välien tulehtuminen oikein kunnolla, on autettu siivoamalla ( joka muuten on hirveintä mitä olen kokenut sillä saralla, se kun ihminen kulkee perässä ja selittää miksi se&tämä&tuo on säästettävä jne), on tehty oikeastaan kaikki kuten niissä ohjelmissa kerrotaan muidenkin tehneen, mutta mikään ei auta.

Muutamia vuosia meni niin, että heillä silti tuntui kaikki olevan muuten hyvin, siellä roinan keskellä. Sitten kuvioihin astui mielenterveysongelmat. Tietysti voi vain arvailla ovatko ne piilleet kokoajan siellä taustalla vai puhkaisiko pakkomielle vielä lisää ongelmia.

He saavat molemmat nyt terapiaa, mutta läheisenä tiedän valitettavan totuuden. He valehtelevat terapeutilleen, eikä terapeutti ole käynyt heillä kotona, joten en yhtään tiedä voiko terapiasta silloin olla mitään hyötyä.

Koska kyseessä on minulle aiemmin ja kyllä vielä nykyäänkin erittäin läheiset ihmiset on tämän kaiken käsitteleminen välillä hyvin vaikeaa. Joskus tekisi mieli ottaa ihmistä harteista kiinni ja ravistella oikein kunnolla, on niin vaikeaa käsittää kyseessä olevan oikean sairauden.
Toisella kertaa tekisi mieli rynniä moskan ja romun keskelle katujyrällä ja voimakeinoin ja tyhjentää kaikki, kaikki, kaikki!
Jättää sänky, ruokapöytä, sohva ja tv ja muutama vaatekappale. Niillä ihminen pärjää jo pitkälle ja olisipa sitten kaikki tyhjää. Valmista. Puhdasta. Ilman sairautta. Mutta eihän se niin ole. Sairaus ei katoaisi siitä vaikka tavarat katoaisivatkin.

Joskus pohdin mikä sen aiheutti. Toisella puolisoista on suvussa tietynlaista, ei kuitenkaan vastaavaa, mielensairautta, toisella ei.
Toisaalta tämä jolla ei ole sukutaustassa mitään sairautta on ollut lapsesta saakka hieman.... noh, sellainen, ettei lapsena esimerkiksi halunnut jakaa karkkeja ja mieluummin halusi toisenkin karkit. Näin esimerkkinä.

Vai oliko se sitä, että toisen perhe oli rikas ja isällänsä oli tapana kävellä pitkin poikin mantuja maalla ja osoitella sormellaan mitkä kaikki ovat hänen? Vai sekö se oli, että toisen äiti teki kaiken hänen puolestaan ja silitti kalsaritkin vielä lähellä aikuisikää?

Ja voiko se periytyä? Joskus tarkkailen Isompaa ja Pienempää ja mietin onko se jo siellä? Hamstraus-sairauden siemen? Onko se jo oire, kun Isompi haluaa tallettaa Supermiesmerkin joka tuli kuulokkeiden mukana, vaikka se on vain pahvinen merkki, kun Pienempi piilottaa lempi pikkuautonsa tyynyn alle ja kun alan vaihtamaan lakanoita siellä on ainakin kymmenen autoa?
Järki sanoo, että molemmat ovat aivan normaaleja tekoja, mutta siellä mielen pohjalla joskus myllertää kysymyksiä...

Itseni kohdalla voin sanoa, että läheisen sairastuminen hamstraukseen on aiheuttanut tavarasta luopumisen ilon. Haluan omistaa vähän. Minua ei haittaa omistaa vähän.

Voi tosin tätä blogia lukiessa kuulostaa hassulta, minullehan tulee Livboxia ja tilailen Briteistä vaatetta kaksikin pakettia kuukaudessa. Kukaan ei kuitenkaan näe sitä puolta jossa laitan tavaraa toisesta päästä eteenpäin ja siitä tulee harvemmin mitään sanottuakaan. Enemmän sitä mainostaa niitä mahtavia löytöjä ja ihanuuksia joita hankkii :)

Haluaisin nimenomaan oppia harkitsevaksi kuluttajaksi ja ostamaan vain tarpeeseen. Todellisuudessa tietysti joskus se ostamisesta ja hankkimisesta saatu ilo ja nautintokin saa vallan ja tulee niitä hetken mielijohteesta tehtyjä ostoksia.

Haluankin oppia tämän jota alussa linkitetyssä blogissakin lainattiin "...ratkaisevaa ei ole ostaminen, vaan ostojen vaikutus vuorokauden tuntien sisältöön. Kun aiot shopata jotain kotiin, kysy itseltäsi, miten hankinta muuttaa ajankäyttöäsi ja tekemisiäsi ensi tiistaina, British Columbia -yliopiston psykologian professori Elizabeth Dunn neuvoi taannoin The New York Timesissa. Jos oston vaikutus ensi tiistain kulkuun ei ole merkittävä, ostos on parempi jättää tekemättä."

Amen.

ps. jos on huolestunut, itsestään tai läheisestään, niin tämän linkin takaa löytyy 9 varoitusmerkkiä pakkomielteisestä hamstraajasta!

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Aikuisten oikeesti

Lapset mummolassa, huomiseen saakka! Ihme.. vai onko?

Meillä Isompi on kotihiiri. Kyllä se kavereiden luona juoksee ja viihtyykin, mutta aina sitten kotiin tultua tulee istumaan viereen ja kiehnää ja illat se on tasan tarkkaan omassa kodissa ja yökyläilystä ei puhettakaan. Luokan kanssa olivat yökoulussa sen yhden yön taisi olla kakkosluokalla, noh, Isompi ei ollut nukkunut ollenkaan.

Mummola on Isommallekin rakas paikka ja siellä on ollut pitkiä päiviä aina, aamusta iltaan viihtyy vallan mainiosti, mutta ne yöt! Noin kerran vuodessa ollaan kokeiltu, että josko tänä yönä... ja sitten joskus keskiyön tienoilla tulee itkuinen poika mummin kanssa oven taakse...

Pienempi ei ole vielä ehtinyt yökyläilemään. Pienempi on luonteeltaan erilainen ja on himoinnut yökylään mummolaan jo vaikka kuinka kauan, mutta se on sitten jäänyt siihen, että isoveli olisi pitänyt saada mukaan!

Tämän kesän alussa Isompi ilmoitti, että kunhan sopiva viikonloppu tulee niin he menevät Pienemmän kanssa mummolaan yöksi. Eikä hän tule kesken kaiken pois ;) koska hän on jo 10-vuotias! Äidin oma reipas poika.

Minua ei itseasiassa ole kovinkaan paljoa vaivannut se, ettei pojat ole yökyläilleet. Lähinnä se on tuntunut olevan ihmetyksen aihe kaikille muille. Meillä mummola kun on tuossa niin lähellä, että siellä pojat viettävät muutenkin aikaa sen verran paljon, että sitä ns. omaa aikaa kyllä on riittänyt.

Ja kun on ollut aikuisten reissuja tai muita niin siinä ei ole ollut ongelmaa, että mummi on hoitanut poikia täällä meidän omassa kodissa.

Täytyy kyllä myöntää, että hieman odotan aamua jolloin saan herätä omassa sängyssä rauhassa mieheni kanssa ;D
Minkäkin kun taidan olla hieman kotihiiriläinen :) Eniten tykkään löhätä ja möhötä miehen kanssa sohvalla ja olla vaan kahdestaan. No toki reissu silloin tällöin piristää, mutta mulle koti vaan on se ykköspaikka :) Voi vitsit, mistäs se Isompi onkaan perinyt tän.... :)

Joten suunnitelmissa on elokuva Oz the Great and Powerfull, intialaista ruokaa, paljon löhöilyä ja tosi pitkän yöunet jolloin kukaan ei huutele (Isompi puhuu ja huutelee unissaa melkein joka yö), käy pissalla (Pienempi, melkein joka yö) ja kömmi sen jälkeen mun kylkeen (vaikka se onkin ihanaa niin joskus voisin nukkua vähän isommassakin tilassa)!

Ai niin ja jospa oikeasti ehtisi kuunnella mitä miehellä on sanottavaa, esimerkiksi keskustelu (ilman taustajoukkoja) voisi olla tosi kivaa ;)

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Must on tullu...shoppailuhullu!

Tunnustetaan nyt tähän samaan ostoskategoriasyssyyn, että olen shoppaillut netin kautta vähän lisää!
Liityin nimittäin alennusintoisena Campadreen ja kun uuden "asiakkuuden" vuoksi sain heti 10e alennuskupongin niin aloin sitten innokkaana tietysti selaamaan vaihtoehtoja johon voisin kymppini tuhlata ;)

Campadrea muuten kannattaa käydä vilkaisemassa jos on alennetun merkkitavaran perään, kuten minä ;)

Alennettuun hintaan muutamia tuotteita tunnetuilta brändeiltä, nyt oli esim. Five seasons, House of Dagmar, eri kenkä ja laukkumerkkejä jne, tulevia kampanjoita näytti olevan esimerkiksi Gucci ;) Rekosteröityminen ja käyttäminen on hyvin yksinkertaista!

Sieltä löytyikin muutama kiva vaihtoehto. Pyörittelin jonkinaikaa niiden välillä, oli käsikoru, kengät ja mekko, mutta oikeasti tiesin kyllä heti minkä haluan ja niinpä napsautinkin ostoskoriin nämä ihanuudet syksyä varten ->

Olen himoinnut keltaisia kenkiä kevättalvesta saakka ja nämä vain iski niin täysillä :) Ihanat!

Ja kun hintaa jäi ilmaisten postikulujen ja 10e alennukseni jälkeen vain 26e niin oli aivan pakko!

Olen katsellut näitä Svean kenkiä ennenkin esim. Zalandolta ja Brandokselta hinnoilla 60-90e ja on sitten hintojen vuoksi jäänyt.

Mulla on syystakkina tummansinen takki jossa on hupun sisässä keltaista niin voin jo kuvitella itseni syksyllä ulkoilemaan nämä päällä :D

(....melkein, kunhan saan tän iskiaksen hallintaan!! Mutta jee! sille, että sain tänän reumalääkäriltä luvan aloittaa Kineretin pistämisen! ... toisaalta miinusta siitä, että pitää pistää joka päivä... buu!)

tiistai 16. heinäkuuta 2013

SportsDirect.com

Kirjoittelin tässä pikkuisen aikaa sitten halvasta nettikaupasta täynnä vaikka mitä ja nyt se tilaus sitten eilen putkahti kotiovelle. Iso pussi oli kuin mikäkin lahjasäkki :D

Edelleen suosittelen, tein nimittäin itse nyt heti lisätilauksen! Kaikki mitä tilasin oli juurikin kivaa, hyvää, sopivaa ja ennenkaikkea halpaa ;)

Osa niistä jotka tulivat eilen :) Yksikään ei maksanut yli 8e!
Pojat olivat onnesta soikeana Batman-kuulokkeistaan ja äidin korvat lepäsivät sopivasti, pienempi katsoi tietokoneelta Pokemonia ja isompi pelasi telkkarilla Wiitä!

Huuh, nyt voin lukea kirjaa ilman jokapuolelta kuuluvaa taustameteliä! Ja kuulokkeet tuntuvat todella laadukkailta ja onhan ne aidot DC Comics-tuoteet.
Todella pehmeät ja juuri sopivat 4-veenkin päähän.

Lisäksi Pienempi iloitsi Tuomas Veturi-jutuistaan ja Isompi Sonic, Rocawear ja Airwalk tavaroista ja vaatteista! :)

Omat suosikkini näkyvät tuossa kuvassa alarivissä, ihania kotivaatteita!

Isomman suosikki oli tuo Airwalkin "snäpäri", eli snapback cappi ja Pienemmän Tuomas Veturi reppu. Tosin sieltä tuli myös sateenvarjo ja pari paitaa samalla kuviolla. Yleensä en harrasta noiden tv:stä tuttujen (tai peleistä...) hahmojen kuvia vaatteissa, ne eivät todellakaan siis ole äidin suosikkeja, mutta nyt annoin poikien valita 5 suosikkivaatetta/tavaraa sieltä nettisivuilta ja Pienempi päätyi Tuomas Veturiin ja Soniciin, Isompi Sonic-paitaan ja pariin cappiin ja ihanaa kyllä Isompi osasi jo ajatella sitä mitä oikeasti tarvitsee, eikä vain sitä mitä haluaa ja niinpä Isompi naputteli ostoskoriin myös boxerit ja sukkapaketin :D

Uuten pakettiin jonka tilaus lähti juuri tulikin sitten miehelle t-paitoja ja sitten lisää noita sukkia, boxereita ja sitten parit vauvalahjat, kavereille on syntynyt ja on syntymässä juuri tyttövauvoja ja naputtelinkin pakettiin muutamat "turhuudet" :D




Ihanat babykengät :) Molemmat kuvat SportsDirect.com.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

LivBox heinäkuu 2013

esimerkkikuva livbox.fi
Pitkästä aikaa jälleen LivBoxin vuoro :) On minulle boxi tullut tässä välissäkin, mutta ei ole jotenkin napannut kirjoitella boxista, ihan kivoja tuotteita, muttei mitään wau-efektejä tai mullistavia juttuja.
Nyt oli sitten hieman erilainen boxi niin jopas taas kirjoituttaa! :)

Ensin ne plääh-tuotteet ilman kuvia: Glitterin sponssaamana hiusasuste lehtinen jossa mainoskuvia Glitterin tuotteista hiuksille ja tosi kivoja ohjeita hiustenlaittoon, mutta nämähän ovat pääosin puolipitkästä- pitkille hiuksille ja mun hiukset kävivät kampaajalla ennen juhannusta ja ovat iiiihan lyhyet :) Edelleen hiukset ovat mustanruskeat, nyt joukossa on myös kuparinvärisiä ohuen ohuita raitoja. No, niinpä ne Glitterin tuotteet jotka boxissa myös oli menevät siis mulla hukkaan.
Boxissahan oli siis vaalea donitsimallin nutturavalkki ja "timantti"koristeiset nutturapinnit. Mitäköhän tässä on boxin tekijät ajatelleet? Sen lisäksi, että isolla osalla on liian lyhyet hiukset niin isolla osalla on myös tummat hiukset, jolloin vaalea donitsi on ihan hukkakamaa?
Miksi ihmeessä noiden n.9e maksavien tuotteiden tilalta ei olisi saman arvoista esim. pantaa tai jotain hiushärpäkettä jonka voisi kiinnittää minkä värisiin ja/tai pituisiin hiuksiin tahansa?


Mun valkki pinneineen ja opuksineen oli jaossa Rovaniemen FB:n Roskalavalla ja hakija tulee tänään :) Profiilikuvasta päätellen hakija omaa vaaleat pitkät hiukset, joten ilmiselvästi käyttöön :) 


No loput olikin sitten Jee!- tuotteita.
Osa ihmisistä valitti LivBoxin Facebook-sivuilla tämänkertaisten tuotteiden olevan ns. markettikamaa. Tällaisessa boxissa kuuluisi ilmeisesti heidän mielestään olla vain eksklusiivisia tuotteita.
Mun mielestä taas on kiva, että on myös markettituotteita, kunhan ne on hyviä. Ikäväähän sekin on, että ihastuu&rakastuu johonkin loistotuotteeseen ja sitten tajuaa, etteihän mulla ole koskaan varaa ostaa sitä päivittäiseen käyttöön (ja mulle on LivBoxin tuotteen kanssa käynytkin näin! Mutta tosi mahtavaa sitä oli silti päästä testaamaan, nimittäin Microfoliant kuorintaa). Markettituotteiden kanssa taas voi huoletta käyttää koska uuteen on yleensä aina varaa. Ja kuitekin boxin hinta näidenkin tuotteiden kanssa on alempi kuin jos ostaisi nämä ihan vain kaupasta!

Nyt kävi jopa niin mukavasti, että molempia tuotteita olen hipelöinyt siellä marketissa ostoaikeissa, mutta kumpaakaan en ollut vielä ostanut.

Ensimmäisenä Herbinan Tuuheuttavaa kuivashampoo:

Jotkut kehuvat, jotkut eivät. Tykkään kuivashampoista, kiireisen aamun pelastus ja antaa kivasti rakennetta ja nostetta. Yleensä. Olen kokeillut myös huonoa kuivashampoota. Oma suosikkini tähän astisista kokeiluista on ollut Schwarzkopfin Got2B:n Rocking it. Olen kuitenkin kyllästynyt siihen, että se suutin ei oikein toimi ja sen lisäksi tuntuu loppuvan kahden-kolmen käyttökerran jälkeen. Sitten se vain sihisee ja puhisee. Tuote sen minkä toimii on kuitenkin ollut ihana.
Herbinaa en ole aiemmin testannut, joten kiva kokeilla josko tästä löytyisi korvaaja ja jos tämä on hyvä niin uuden ostaminen ei sitten päätä huimaa, ovh. on 4,95e.

Toisena Sunsilkiltä Pro Heat lämpösuoja- ja kiiltosuihke:

ThermoActive - teknologia suojaa hiuksia lämpökäsittelyssä jopa 230 asteeseen asti antaen samalla kauniin kiillon kehuu tämä tuote. Ja tätäpä testasinkin jo eilen. Ihana, tykkäsin heti! Toimii ainakin minun lyhyessä, mutta paksussa tukassa. Kiva kiilto on tosiaan plussaa! Muutaman kokeilu kerran jälkeen tiedän enemmän, mutta vaikuttaa lupaavalta! Ja minähän siis lämpökäsittelen hiuksiani sekä lyhyinä, että pitkinä. Vakituiseen on käytössä fööni ja suoristusrauta. Nyt lyhyisiin minisuoristusrauta on ihan ehdoton.

Kolmantena hiustuotteena oli Schwarzkopfilta Bonacure Fibre Force -tehohoito:

Tämä oli kokeilukoko 30ml. Täyskokoisena (150ml) ovh olisi 18,70e. Menee vielä siihen kastiin, että ostaisin kyllä jos tuote olisi hyvä.
Tätäkin olen ehtinyt kerran testaamaan. Ja oli muuten tämäkin yhden käyttökerran kokemuksella hyvä! Luki erikseen, että vaurioituneille hiuksille. Mun hiukset on kohtuukuntoiset kyllä, mutta silti tämä teki kivan tuloksen. Kosteutetun tuntoiset ja helposti käsiteltävät hiukset. Purkin ohjeessa luki 5-10min, maltoin just ja just sen 5min pitää päässä :) Pidemmällä pitämisellä saisi varmastikin ainakin pitkiin tai/ja huonokuntoisiin hiuksiin kosteutusta ja käsiteltävyyttä vielä paremmin!

Neljäntenä sitten ei hiustuote Carmexilta Cherry Lipbalm: 
SK15 suojakerroin ja hieman kirsikkaa muistuttava tuoksu. Ei tuoksu silti minusta epämiellyttävä ole, teollinen hieman. Kuivilla huulilla, kuten minun, tuntuu laittaessa lievä kirvely, samantyylinen kuin Blistexillä. Kosteuttaa kivasti, ei väriä josta minulta miinusta. Olen tottunut käyttämään huulirasvoja joissa pieni väri, joten tämä varmaan menee itseasiassa miehen käyttöön joka on Blistex purkkien suurkuluttaja!

Sitten, koska mulle on jo jonkin aikaa tullut LivBox niin kertaus siitä mitkä niistä tuotteista on sitten jääneet ihan käyttöön ja joita olen joko ostanut tai aion ostaa lisää:

-Clarins Instant Light Natural Lip Perfector kesäkuun boxista. Ihana ja täydellinen minun huulille! Huulivoiteen luvataan ravitsevan, korjaavan ja pehmittävän huulten ihoa. Juu, toimii! Ja huulet näyttävät tosi tosi kivoilta. Kevyt sävy nimeltä Rose shimmer. Ihana!

-Simple silmämeikinpuhdistusliinat/tyynyt olen ostanut jo toisen paketin kun Livboxissa tullut loppui. Loistavia matkalla ja eivät ärsytä silmiä/silmien ympärysihoa. Huhtikuun boxista.

-Avenen Eu thermal suihke(kasvo)vesi. Tämän paljastuessa huhtikuun boxista olin hyyyyvin epäileväinen. Nyt olen kohta käyttänyt putelin loppuun ja mikä hellepäivien pelastaja tämä onkaan! Mahtava! Kasvoveden tilalta myös iltaisin olen käyttänyt. Toimii.

-Paesen luomiväri trio sävy Luxus 110. Vaaleanpunertavan sävyinen vaalea, lila ja jonkinasteinen hopeahtava on se kolmas sävy. Käytössä aina kun teen ns. näkyvän silmämeikin. Mahtava ja todellakin ostan uudelleen. Sitten joskus. On nimittäin tosi riittoisan tuntoinen. Niin ja tämäkin oli huhtikuulta.

-Ma Provensen palashampoo maaliskuun boxista. Tätäkin olen säännöllisesti käyttänyt ja nyt se jo loppui. Onneksi huomasin, että voin napata uuden ruokaostosten lomassa, meillä näitä ainakin saa ihan Prismasta. 

-Dermalogica microfoliant kuorinta Olen käyttänyt säästeliäästi, mutta onhan tämä loistava tuote! 60,40e hinta estää minua luultavimmin ostamasta tätä kuitenkaan uudestaan. Harmi!! Tämä oli tammikuussa boxissa.

Ensimmäisessä, joulukuussa 2012 saamassani boxista ihastuinrakastuin tuoksuun. Näytekokoisesta Lancomen La vie est bellestä on vielä vähän jäljellä. Saatan ostaa uudestaan vaikka käytänkin enemmän arjessa Avonin vartalotuoksuja. Tässä on kuitenkin ihana tuoksu ja harvoin löydän hajuvettä joka miellyttäisi niin, että saattaisin tosiaan jopa ostaa sen! Tätä lisää ;)

La vie est belle livbox.fi

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Pannaripäivä!

Koska olo ei ole kohentunut sitä rataa mitä toivoisin on masentanut jonkin verran. Siihen vielä päälle tämä ihmeellinen syksyilma! +10 heinäkuussa! Tihkusadetta ja kylmää tuulta, mitä?! Ei tällälailla!

Niinpä teen tänään iltapalaksi pannaria (tietysti, loogista eikös!).
Googletin huvikseni erilaisia pannariohjeita, tekisi mieli kokeilla jotain erilaista :)

Kotivinkin Pannari pelastaa päivän! otsikoinnin alta löytyikin kiva kokoelma erilaisia pannukakkuohjeita, siitä vain valitsemaan! :)

Kotivinkki
Meillä syödään tänä iltana sitten Retkeilijän pannukakkua, koska se kuulosti sopivimmalta iltapalaksi ja ne ohrajauhot sopivasti lievittää äidin omantunnon tuskaa siitä, kuinka päivällä pajatti ison puheen lapsille aiheesta "Vaikka on kesäloma niin ei voi syödä joka päivä herkkuja!" ja sitten tekee itse illalla pannaria ;D


tiistai 9. heinäkuuta 2013

Treenaamaton herkkusuu pajattaa

On pakko jakaa muillekin luettavaksi tämä blogikirjoitus Lapsettomat treenaa ja taikapilli soi !
Niin monessa kohdassa nyökyttelin ja kiljahtelin mielessäni ilosta :) Joku tajuaa ja sitten se sanoo sen vielä ääneen :)

Minulla on kavereita joiden vuoksi en voi esim. jakaa tätä facebookissa.
On juurikin lapseton pariskunta joka käy keräämässä maitohorsmaa luonnosta reppukaupalla ja jotka sanoivat koiransa sairastaessa kaksi päivää, että "Nyt me ymmärretään miltä vanhempien huoli lapsistaan tuntuu! Tää on niin hirveetä olla huolissaan toisesta!"
En kommentoinut tuota tilapäivitystä.

On myös lapseton sukulainen joka treenaa, treenaa ja treenaa ja joka huutelee "Kaikki lenkille, on mahtava aamu! Aurinko paistaa" päivityksissään vähintään neljä kertaa viikossa. Ja jos hänelle mainitsee, ettei vain pysty hän sanoo, että kaikkeen pystyy jos vain haluaa.
Harvoin on tehnyt mieli ketään kuristaa, mutta...

Minulla on myös kaksi lasta omaava äiti joka on niin timmi! Hartiat alkaa vähitellen muistuttamaan ladon ovea ja joka aamu hän pakkaa pienemmän tytsyn ergoon ja isomman rattaisiin ja kävelee/hölkkää 12km kaupunkiin luomukauppaan. Ja sitten takaisin.
Ja viikolla punttiksella käydään miehen kanssa joka välissä.
Lapsia hoitaa milloin kukakin, he ovat hoidossa siellä, täällä ja tuolla.
"Oma aika on meille elintärkeää, muuten en voisi olla äiti"

Kyllä, osittain ainakin ymmärrän aivan kaikkia heitä. Minä kuitenkin olen ilmeisesti sisäsyntyisesti jo niin äiti, että se äitiys tulee aina ykkösenä ja kaikki muu siellä jossain. No ok, parisuhde on hyvänä kakkosena hyvin tasoissa äitiyden kanssa, mutta sanotaanko sitten, että olen perheihminen.

" Kaikista pahin ihmisryhmä ovat nämä ei tekosyitä -ihmiset joilla EI ole lapsia, ja jotka viipottavat goji-marja huulessa trendisalilta toiseen, eivätkä voi ymmärtää kuinka rankkaa on kun yksi lapsi oksentaa, toinen tekee saman luultavasti huomenna, ruokakauppaan ei ehdi, työt jäävät rästiin, koti pitäisi siivota, hoitotäti perui ja kissalta räjähti pää. Entäs jos vanhempia on vain yksi? Miten voi elää kun ei ehdi salille, eikä internettiin ostamaan orgaanisia taikasiemeniä joilla olo paranee.

-- Meillä jokaisella on vain tietty määrä voimavaroja, eikä niiden määrää voi verrata keskenään. Jos sinä jaksat, niin moni muu ei. Ja siinä ei ole mitään hävettävää. Myöskään siinä ei ole hävettävää, jos rahat menevät lasten vaatteisiin ja perusruokaan, eikä kortin krediitti enää riitä kookosöljyyn, raakasuklaaseen tai autuaaksi tekevään supermarjaan."  (lainaus ko. blogista)

Mulla ei ole mitään supermarjoja, kookosrasvaa ja muita vastaan, käytän niitä itsekin ja rakastan myös lemmikkieläimiä, mutta mutta jos elämä keskittyy vain niihin, jos lapset eivät saa karkkipussia ikinä tämän vuoksi vaan syövät ainoastaan sokeroituja mulperinmarjoja ja maailma kaatuu siihen kun mummi antoi palan Fazerin sinistä niin silloin ollaan nimenomaan hakoteillä.

Kaksi parempaa

Tuossa pari postausta sitten teilasin kaksi elokuvaa, joten nyt sitten vuoroon kaksi parempaa.

Ensin katsoin Hannu ja Kerttu: Noitajahdin, jota olen jo odottanutkin. Tarkoitus oli käydä elokuvissa se katsomassa, mutta tuli joku viime hetken este, joten se jäi.
88 minuuttia oli juuri sopiva pituus, napakka viihdyttävä elokuva.
Ei mitään "ihmeellistä" joka olisi tehnyt elokuvasta jotain elämää suurempaa, mutta viihdyttävä!

Ja onhan siinä Pihla Viitala isossa osassa. Ja tiedättekö, tykkäsin Pihla Viitalan roolista! Puuttui kokonaan se suomalainen amerikassa- efekti, englannissa oli korostus, mutta se oli hyvä ja näytteleminen oli aivan samalla tasolla päänäyttelijöiden Jeremy Rennerin ja Gemma Artertonin kanssa. Ei kyllä mitään hävettävää/noloa/"voi-kamala-se-on-suomalainen" ajatuksia tullut, paremminkin hämmästelin sitä vaivattomuutta ja nyt tulee SPOILERI: Pihla osaa jopa kuolla hyvin ;)

Muutenhan elokuvan juoni on aika simppeli, perus Hannu ja Kerttu-satu pohjalla, mutta lapset vain ovat kasvaneet aikuisiksi ja jatkavat noitien tappamista, se kun heiltä tuntuu sujuvan.
Elokuvassa äitipuoli on vain vaihdettu biologiseen äitiin, joka tietysti kuulostaaa julmalta, kunnes heille aikuisena selviää se oikea syy miksi äiti käski isää viemään lapset metsään.


Elokuva ei junnaa hetkeäkään paikoillaan mistä iso plussa!
Ajatustyö tämän elokuvan kanssa tosin pitää jättää nurkkaan, koska elokuvassa viljellään paljon nykyaikaa ja vanhaa sikinsokin, ei siis olla varsinaisesti missään ajassa, mukana on konetuliaseet, mutta sähkön tilalta on öljylamput jne. Noidat ovat hieman kökköjä (kuten trailerista voi nähdä), mutta muuten erikoistehosteet toimivat.
Koko elokuva on kohtuu ennalta-arvattava juoneltaan, mutta minäpä en tällä kertaa jaksanut siitäkään välittää, istuin vain ja nautin siitä, että kaikki eteni :)

Toiseksi katsoin hehkutetun Unelmien pelikirjan, jossa on minusta aivan ihana Jennifer Lawrence. Jos ei keksi mitään muuta syytä katsoa tätä elokuvaa, niin katsokaa ja ihastelkaa Jennifer Lawrencea!
Ja jos sattuu tykkäämään Bradley Cooperista (minä en), niin niille katsojille toki vielä toinenkin syy katsoa tämä elokuva :)
Ai niin, mulle se toinen plussa tuli Robert De Nirosta, joka esittää aivan mahtavasti vanhenevaa isää!

Pohjana on kirja, jota en ole lukenut, mutta jonka itseasiassa haluaisin lukea elokuvan perusteella.

Elokuva on periaatteessa tavallinen draamakomedia, mutta mukana on kivasti twistiä (ja Jennifer Lawrence) joka tekee tästä hieman erilaisen. Ja edelleen, kyllä se vain oli Jennifer Lawrencen rooli, joka teki elokuvasta katsomisen arvoisen!

...ja plussaa Jenniferin ihanasta, normaalista ja kuitenkin hoikasta vartalosta joka on juuri sitä mitä nykynuorten ja miksei aikuistenkin pitäisi elokuvissa, mainoksissa yms nähdä! kuva täältä


Joko tuli hehkutettua tarpeeksi Jenniferiä? Olen katsonut nyt kolme hänen elokuvaansa, tietysti Nälkäpelin ja sen lisäksi Winter´s Bonen. Molemmat omilla aloillaan todella hienoja elokuvia jotka eivät todellakaan olisi olleet niin hyviä ilman Jennifer Lawrencea. Ja tässä kolmas samaan sarjaan.

Juonesta sen verran, että Pat (Bradley Cooper) pääsee mielisairaalasta johon joutui pahoinpideltyään vaimonsa rakastajan joka oli myös molempien työkaveri. Lähestymiskieltoja on satanut vähän joka suuntaan, niitä on hankkineet Patia vastaan niin vaimo kuin työpaikkakin, jotka molemmat Pat tahtoisi takaisin.
Pat muuttaa vanhempiensa kotiin, huolissaan olevan äidin ja vedonlyöntikoukkuun jääneen isän (Robert De Niro) luo.

Ollessaan kylässä veljensä luona Pat tapaa ensi kertaa veljensä vaimon siskon, Tiffanyn (Jennifer Lawrence), jolla on "maine" ja joka on jäänyt vastikään leskeksi nuorella iällä.

Ja enempää ei oikeastaan voi kertoakaan pilaamatta hyvää elokuvaa :)

Lopussa oli muutama kohtaus jotka olisin ehkä tiivistänyt, mutta kaikenkaikkiaa oikeinkin katsottava elokuva :)

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Älä koskaan, siis koskaan, päästä sun tyttöystävää vaimoa tai siskoa...

...äläkä koskaan, ikinä missään nimessä siis itsekään mene osoitteeseen http://www.sportsdirect.com/ !!

Luin tästä pään sekoittavasta nettikaupasta Oi mutsi mutsi- blogista ja pakkohan se oli uteliaana mennä katsomaan. Ja en siis oikeasti ota vastuuta teidän muiden rahan menosta, joudun jo vastaamaan omastani, muutama hetki selausta ja huomasin ostoskorin näyttävän 122e!! No, säästinpähän postikulut ;)

9,59e
Oikeasti melkein kaikki niistä vaatteista tuli todelliseen tarpeeseen ja tuon parinkymmenen tuotteen ostohinta muissa nettikaupoissa/kaupoissa olisi huidellut tuplasti, ellei triplasti isompana!

Sana melkein oli tuossa keskellä, koska saatoin napsauttaa ostoskoriin parit supersöpöt Batman kuulokkeet ;)


Muuten sieltä lähti meillepäin (toimitus 5 päivässä, joten odotellaan!!) sukkia, Sonic the Hedgehod vaatteita, verkkatakkia, boxereita pojille, paitoja kaikille ja mulle ihanat jegginsit! Ai niin ja capit pojille, ne ovat edelleen tärkeitä ja niitä pitää olla syksyksi uudet, varsinkin tuolle koululaiselle, jonka edelliset capit ovat kesän juoksuissa hikipäässä aika... Juu, uudet tulee tarpeeseen ;D

Kehotan siis kaikin tavoin välttämään tätä petollisen halpaa (mutta siis oikeasti halpaa!!!!) nettikauppaa jos ette halua joutui vietellyiksi viettämään kivaa kesäpäivää netin äärellä huokaillen: "Just tuollaisia olinkin ajatellut... Joo, vielä tommoset... Ehkä vielä nää... Noi ois kivat...." :)

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Elokuvalääkäri

Kävin tänään jälleen "vierailemassa" sairaalassa. Tällä kertaa vastassa oli uusi lääkäri, joka ulkonäkönsä puolesta olisi sopinut paremmin surffilaudan päälle Australiaan :) Uuh :) Aina sitten se uuh vähän laskeutuu pilvistä kun tällainen komistus alkaa räpläämään niitä ei-surffikuntoisia reisiäni ;D

Todellinen elokuvatähti-look ja ikää luultavasti minua vähemmän. Nämä on niitä asioita joista konkreettisesti alkaa huomaamaan oman iän lisääntymisen, kaupan kassat nyt voivat olla nuorempia aika piankin, mutta lääkärit ja vastaavat... Ne saa huomaamaan, ettei sitä olekaan enää 20v kuten kuvittelisi :)

Ja sitten se, että olin lääkärissä tällä kertaa alaselkä ja iskias kivun kanssa. Joo. Kakka. Ihan kuin ei olis ne entiset jutut riittäneet niin magneettikuvassa joka otettiin aiemmin paljastui välilevynpullistuma. Tuttu juttu sinällänsä, isälläni ja veljelläni molemmilla vaivannut heti 30v+ täyttettyään. Olen todella onnistunut samaan omituisesti geenit, äidin puolelta reuma, veriarvo, vatsa yms vaivat&sairauden ja isän puolelta ilmeisesti tätä.

En ole tainnut muistaa kertoakaan niistä "ei-se-ole-leukemiaa" verikokeiden tuloksistakaan. Lähinnä sen takia, että nyt on mennyt aika voivotellessa näitä muita kipuja.

Perinnöllinen hyytymistekijän puutos todettiin, mutta todella, todella lievä. Kun käytössä oli sillä hetkellä Cimzia niin sehän sitten ei sopinut yhtään yhteen ja näiden yhteisvaikutuksesta johtui ne leukemian kaltaiset oireet. Oireita seurataan nyt verikokeilla jotka on jo ennestään reumapotilaalle tuttuja, mutta nyt niistä napataan lisäksi se ATTP, jolla mitataan veren hyytymiseen kestävää aikaa.
Lääkitystä ei tällä hetkellä tarvita siihen, koska viime verikokeessa hyytymisaika oli alentunut enää lievästi.

Nonniin, sitten siihen somaan lääkäriin ja siihen mitä se sanoi. Lyrica-reseptin, ohjeen kävellä ja levätä sopivassa suhteessa ja olla nostelematta. Palataan asiaan jos oireet ei helpota kuudessa viikossa.

Ja sitten otsikon aasinsillasta hyppään katsomiini elokuviin. Sattuneesta syystä olen istunut aikalailla sohvalla viime aikoina, uutta reumalääkettä ei ole voinut vielä aloittaa ja nämä iskias kivut päälle. ARGH! Tuntuu, että pää hajoaa ja olenkin tyynnyttäytynyt katsomalla elokuvia... No ok, paljon muuta ei ole edes voinut välillä tehdä. Onneksi Isommalla on ollut ulkomaan vieraita tuossa naapurissa (mummolan naapurin mummon lapsenlapset tulee joka vuosi juhannuksen jälkeen kolmeksi viikoksi, ovat Isomman hyviä kavereita) ja Pienempi on ollut jonkin verran mummolassa.

Ensin ruoditaan viihdyttävällä nimellä siunattu From Prada to nada. Löyhästi (huom. hyvin löyhästi) Jane Austenin Järki ja Tunteet kirjaan pohjautuva chick lit-elokuva oli pettymys.

Elokuvassa rikkaat meksikolaistaustaiset siskoset elelevät huolettomasti Beveryly Hillsissä. Isä kuolee yllättäen ja paljastuu, että hän oli vararikossa.
Tytöt joutuvat muuttamaan Itä-LA:n tätinsä luo joka elelee vaatimatonta meksikolaiselämää.
Muutakin juonta elokuvassa on, mutten viitsi paljastella kaikkia käänteitä jos joku kuitenkin vaikka haluaa katsoa tämän kohtuu vaatimattoman elokuvan.

Tytöt sopeutuvat vähitellen. Älykkäämpi Nora nopeampaa, kevytmielisempi Mary hitaammin.
Kuten olettaa saattaa, rakkautta ja rakkausjuonia elokuvassa on muutama ja naapurinmiehenä asustaa hurmaava Wilmer Valderrama oli ainoa syy minkä vuoksi katsoin elokuvan loppuun saakka.

Hyvin yllätyksetön, tylsä elokuva. Koska kuitenkin rrrakastan teinidraamaa ja chick littiä (kuten jotkut muutkin, tiedän! Vink vink!) niin suosittelen subin Carrien päiväkirja-sarjaa. Vaikka sitä onkin haukuttu irrallisuudesta kaikkien rakastamaan Sinkkuelämään, niin minusta se on hyvä :) Ainoa miinus tulee Carrien isän kodista joka vastoin kaikkia sääntöjä on kaikkea muuta kuin 80-lukulainen!

Toisena katsoin elokuvan 10 years. Tästäkin takakannen tekstin perusteella odotin komediaa, mutta ihan sitä se ei ollut. Pääosissa nimekkäitä nimiä ja amerikkalainen luokkakokous, elokuvalta voisi odottaa paljonkin.

Koska halusin katsoa mieltä kohottavan nauruelokuvan niin sen puolesta petyin. Tämäkin elokuva oli kohtuu yllätyksetön ja meni kyllä reippaasti draamanpuolelle lajityypissään. Ilman muutamaa sivuhahmoa ja sivujuonta tämäkin olisi voinut helposti olla tylsä ja huono, nyt se niiden avulla nousi siitä suosta kohtalaiseksi.

Ihan ensimmäisenä (tai toisena, edes kolmantena jne...) en kumpaakaan suosittelisi. Jos kuitenkin haluaa ajantappoelokuvan ja tykkää Channing Tatumista niin jälkimmäisen voi katsoa.

Tänään suunnitelmissa on paljon, paljon odotuksia herättänyt Les Miserables ja huomenna kauan odotettu Hannu ja Kerttu- Noitajahdissa! Näiltä odotan niin paljon molemmilta!

Ja miten tämä kahden elokuvan tahti onnistuu? Minä, lääkkeet, peitto ja tyyny sohvalla, mies töissä 2 vuorokautta putkeen ja pojat menevät molemmat mummolaan yöksi. Jospa tästä jotain tulisi.

Ai niin ja jäätelöä :)

ps. pakko lisätä hetkeä myöhemmin, et onko kukaan muu jäänyt koukkuun Avan Remontoijiin? Ihan mahtava sarja! :)

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Pieni putosi

Yöllä heräsin kolahdukseen ja iso, paha kirosanahan siinä pääsi kun tajusin syyn kolahdukseen: Pienempi oli tipahtanut lattialle siitä minun vierestäni!

En taida kiroilla kovin paljoa lasten kuullen, koska itkun sijaan sieltä laidan yli kurkkasi pieni uninen pää silmät selällään ja sanoi: "Äiti, se oli kirosana!" :D

Kello 02.32

Muumikeksi laatikko tyhjenee
samalla kun kuuntelen
keittiön kellon rahisevaa raksutusta


Voisin olla jo nukkumassa


Tule ja heitä se perkeleen unihiekka,
ettei tarvitse itse ulkoa hiekkaa hakea
ja kokeilla kävisikö pihan sora paremman puutteessa


...saisinko siis pyytää Nukkumattia kylään?

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Syksy tulee, oletko valmis?

Ostin tuossa taannoin kesälomalukemiseksi autoon Glorian Koti-lehden kesäkuun numeron. Minulle tulee tilattuna Avotakka josta tykkään lehtenä enemmän. Siitä onkin jo jonkin aikaa kun olen viimeksi muita sisustuslehtiä edes availlut, Avotakka kerran kuussa on riittänyt.

Glorian koti oli kuitenkin parantanut otettaan sitten viime lukeman ja huomasin tykkääväni kovasti. Ja sitten kävi se pahin.

Ensin sivulla 57. Ja sama pari sivua eteenpäin, sivulla 60. Must have-ilmiö. Jonka takia minun ei kannattaisi lukea sisustuslehtiä. Eikä katsella sisustusblogeja. Eikä varmaan edes vierailla ihmisten luona.

Finnish desing shop
Onnekseni kyseessä on molemmilla sivuilla (tosin esittelyissä eri kodit) ilmeisesti aivan sama tuote. Toisessa kodissa makuuhuoneessa, peilin kaverina, toisessa ikkunan laidassa.

Sitten google laulamaan! Mistä sen saa, paljonko se maksaa, miten minä saisin sellaisen...
Ja aina takaraivossa varmuus siitä, että hinnan täytyy olla liikaa. Aivan kuten Grasshopper lattiavalaisin, johon minulla ei ainakaan juuri nyt (665e) ole varaa :(

Nyt kuitenkin googlen kuvahaku antoi ihanan vastauksen. Samantyylisiä saa jostain niinkin arkisesta paikasta kuin Clas Ohlsonilta. Ja hinta myös niinkin arkinen kuin 26,95e! Jee!

Tilaukseen meni heti. Ja se mitä tilasin saapuu minulle vasta syksyn myötä, eli arvioitu lähetyspäivä venyi niinkin pitkälle kuin 24.9 saakka.

No mitä se oli? Olen hullaantunut valosarjoihin joissa on sitä jotain. Tässä se jotain on eleettömyys ja se, että nämä sopivat täydellisesti makuuhuoneen sisutustikkaisiin roikkumaan syksyksi ja talveksi.

Glorian koti

Nämä Clas Ohlsonin  valojen kaltaiset lamput roikkuvat lehden kuvassa vasemmassa laidassa. Tosin pidin enemmän siitä toisesta kuvasta joka inspiroi minua nämä hankkimaan, siinä ne tosiaan olivat ison, seinää vasten nojallaan olevan peilin reunalla. Ja todellakin, luultavasti näissä lehden kodeissa kyseessä olivat paljonkin kalliimmat desing-lamppusarjat, mutta toivon, että nämä löytämäni toisivat saman fiiliksen pienemmällä rahallisella panoksella :)


Clas Ohlsonilta tilaamani lamput
Talveksi saatan vielä intoutua hyvinkin hankkimaan toisenvärisen sarjan La Case De Coysin Paul valoja joista innostuin viime talvena :) Silloin kun tykkään jostain kovasti en jaksa välittää vaikka se olisinkin So Last Season  ;D Ajattelin kuitenkin ehkä hankkia samantyyliset Happy Lights pallovalot Seita shopista, koska ne ovat huomattavasti runsaammat useammilla värivaihtoehdoilla!

Ja nyt, kesää jatkamaan!! Täällä on ukkosta ja sadetta, mitä siellä? :)