Google Analyticsin seurantakoodi

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Kamalaa

Taas kouluammunta otsikoissa. Syy voi olla mikä tahansa, siis ampumisen syy, mutta kuitenkin jokin saa ampujan menemään juuri kouluun. Ja aina jokaisen äidin sydämeen varmasti iskee se sama ajatus kuin minullekin tänään: Milloin se tapahtuu minun lapseni koulussa?
Kuten nytkin tapaus osoitti, se voi tapahtua missä vain, isossa koulussa, pienessä koulussa, isolla tai pienellä paikkakunnalla, ala- tai yläasteella, ammattikoulussa, lukiossa jopa päiväkodissa.

Enkä minä ainakaan pistäisi edes vastaan jos kouluissa olisi metallinpaljastinportit ja vartijatkin olisi kai jo nykypäivänä tarpeen, vai ylireagoinko vain?

kuva täältä

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Dolce Gusto

Olen aiemminkin maininnut omistavani kyseisen ihanan kahvikoneen. Ja edelleen se on aktiivikäytössä. Ja kuten aiemminkin olen maininnut niin vatsani pitää kahvikoneen kapselikahveista vaikka tavallista kahvinkeitinkahvia, peruskahvia, mahani ei siedä.

Nyt Dolce Gustolta on tullut uutuus, Grande Mild. Tähän saakka suosikkini on ollut kahvilamainen, ihana Café latte. Lattessa kapselissa on mukana maito, eli kyseessä on nimenomaan maitokahvi.
Grande Mild sensijaan on mustaa kahvia, vain kevyellä paahdolla, tai kuten Dolce Gusto nyt mainostaa kahvia joka on suomalaiseen makuun.
Minunkin makuuni, tosin juon kahvini edelleen maidolla, tähän lisään maidon kun Lattessa se on jo mukana. Molemmat ovat kahvia minun makuuni.

Amerikan markkinoilla kahvi kulkee nimellä Morning Blend, aamukahvia siis!

"This smooth, mild blend with a subtle fruity flavor is the perfect wake-up call. A delicate layer of crema floats gently on top, a true sign of high-quality coffee. With or without cream and sugar, this airy roast will make a morning person out of anyone." (http://www.dolce-gusto.us)

Lisätietoa Suomessa myynnissä olevista kahvi ( ja tee) mauista ja kahvikoneista löytyy TÄÄLTÄ

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Doctor, doctor!!

Patient: Doctor Doctor! I feel like a bell!
Doctor: Don't worry! Try this medicine and if it dosen't work then give me a ring!!
___________________________________________________________________________

Kävin siis tänään jännittämälläni reumalääkärillä. Ja meni hyvin, ihan turhaan (taas) jännitin. Mutta minulla onkin luultavimmin joku lääkärisyndrooma, on nimittäin sen verran kamalia lääkäreitä tullut elämän varrella vastaan ja sen verran kaikkea omituista tullut sairastettua pienestä pitäen, että jokainen lääkärikäynti jännittää edellisten kauhukokemusten varjostamana.

Nyt kuitenkin reumaan kokeillaan sitten noita biologisia lääkkeitä (lisätietoa tästä). Kallista, mutta yhdellä piikillä tulee jo lääkekatto vastaan joten loppuvuoden pistelen itseäni sitten "ilmaiseksi".
Joten kerran kirpaisee.
Lääkäri oli hyvin ystävällinen ja asiantunteva ja tuntui ainakin tälläkertaa kuuntelevan hyvin ja tarkkaan oirekuvaustani ja oloani.
Kaikenkaikkiaan jäi oikein positiivinen fiilis käynnistä! Ulos lähtiessä oli niin hyvä mieli, että tuntui kuin aurinko olisi paistanut :D vaikka tosiasiassa muutamia lumiräntähiutaleita siellä leijui (lämähti?) alas harmaalta taivaalta.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Maanantai tuskaa

Yleensä en inhoa maanantaita kuten jotkut tuntuvat inhoavan (esimerkiksi Karvinen?). Tänään on kuitenkin jotenkin nihkeänahkeapäivä eikä mikään tunnu etenevän.
Ulkonakin on vähän rähmäinen keli niin en jaksa millään lähteä, kaupassa olen pakottautunut tänään käymään, mutta mikään itseni laittaminen Citymarket käyntiä varten ei innosta joten ihmiset saavat varautua näkemään minut au naturel.
Osittain tunnistan itsessäni syynkin. Huomenna olisi pitkästä aikaa reumapolilla käynti ja henkisesti jo valmistaudun siihen, että minusta tuntuu ettei minua todella kuunnella. Ja henkisesti valmistaudun myös jälleen uuteen pillerireseptiin ja kokeiluun ja pelkoon siitä, ettei se toimi ja hatariin toiveisiin, että jospa tällä kertaa tärppäisikin...?

Joten minäpä tein ruokaa. Amerikkalaisista kokkaussarjoista on suomenkieleenkin tainnut tarttua sana lohturuoka ja sitäpä minäkin tänään tein. Minulle lohturuoka on jotain sisältäpäin lämmittävää, herkullista ja tukevaa.
Olen aiemminkin vinkkaillut blogissa Tähän ihanaan valmissekoitukseen (se alin sieltä kuvista) ja teinkin sitä jälleen tänään, lisäsin vain naudan 10% paistijauhelihaa ja chilitomaattimurskaa, jotta sain oikein patamaisen, tuhdin kastikkeen aikaiseksi. Ja tulisen!
Ja tulihan sitä syötyäkin, lisänä täysjyväriisiä :)
Mutta jostain syystä se myös paransi kummasti mielialaa.
Jälkiruoaksi on otettava puoli levyä Brunbergin ihanaa 60% tummaa suklaata. Joo, se on 50g levy ;)

torstai 22. maaliskuuta 2012

Roxie Ilmaiset Toimituskulut

http://www.roxie.fi/ nettikaupassa on koko maaliskuun ilmaiset toimituskulut, itse bongailin sieltä seuraavaa:

Ihana suosittu epäsymmetrinen hame! Tätä myös ruskeapohjaisena pilkuilla. Minusta tämän sininen väri on aivan ihana, vaikka olen jo vuosia kartellut sinistä niin tänä keväänä se on alkanut hieman houkutella jälleen, pitkästä aikaa.







Harmaa taas on aina minun mieleeni, tasoittava, ihana, rauhoittava oikean sävyisenä ja sopii monen värin kanssa yhteen.
Aivan ihana toppi, varsinkin tuo helma! Ja malli on myös tosi kiva, väristä puhumattakaan ;)
Mutta sitten tullaankin minun pahimpaan houkutukseeni, eli mekkoihin! Tällä hetkellä minulla on 9 mekkoa joista 5 aktiivikäytössä ja loputkin, kunhan kesä tulee! Ja lisää saa aina tulla, varsinkin jos löydän jotain aivan ihanaa kuten nämä seuraavat... Vihreää ihanuutta myös vaaleanpunaisena ja leopardillisena!
Toinen vihreä mekko, ihana tämäkin vaikka tuo ensimmäinen valloitti enemmän, tässäkin tuo epäsymmetrinen helma jota äitini kammoaa, se saa kuulema kenet tahansa näyttämään rääsyiseltä. No, sallittakoon minun (ja varmaan monen muunkin?) olla tästä eri mieltä, minusta se juuri luo sen oikein asenteen ja särmän, ilman sitä tämäkin olisi aika perusmekko.
Musta on aina se varma valinta ja tässä nuo olkapäät ja pliseerattu helma tekee sitä jotain. Onkohan muitakiin 80-luvulla kasvaneita jotka ihan viime aikoihin saakka karttelivat pliseerauksia kuin ruttoa?  Nyt kuitenkin on silmä siihenkin taas tottunut eikä se aina näytä niin hirveältä :)
Lopuksi vielä yksi himotus tuolta, jonkin noista mekoista tilaankin, mutta tätä en vaikka kuinka on ihana, minullako sattuu olemaan kaapissa muutamakin kevättakki ja yksi melkein käyttämätön nahkatakki viime keväältä. Mutta jos ostaisin takin, niin:

Kietaisumallinen lyhyt musta kankainen takki tekonahkahihoilla. Etuosa pidempi ja takaosa lyhyempi. Takissa sivutaskut ja vyö. Hihojen suissa avattava vetoketju.

Katso esim. takista sovituskuvia ja paljon muuta myös Roxien blogista:

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Kotona jälleen!

Palasimme pikku reissusta eilen ja arki alkaa taas rullaamaan. Ihanasti antoi energiaa kun tapasi pitkästä aikaa sellaisia ystäviä joita ei ole nähnyt... no, melkein vuoteen, piti ihan laskea :)
Kaikki meni oikein mukavasti, Pienemmän kanssa jännitän aina noita ruokailutilanteita, kun ne ruoka-aineet on mitä on ja ruoanlaittaminen joskus hankalaa, mutta mökissä jonka olimme vuokranneet oli oikein mukavat mahdollisuudet laittaa ruokaa ja matkoillakin Pienempi suostui (tälläkertaa) mukisematta syömään mitä hänelle oli varattu :)

Toinen mitä jännitin oli pissaaminen, koska Pienempi oli ekaa kertaa pidemmällä automatkalla sitten kuivaksi oppimisen, mutta mahtavasti onnistui nekin jutut, ilmoitti hyvissä ajoin kun alkoi pissattamaan ja jaksoi odottaa huoltoasemille! :)

Isommasta nyt ei reissussa olekaan mitään mietittävää, niin reipas reissukaveri tuo poika on! Ja takapenkillä viihtyy Isompi ja Pienempi kun kannettavan dvd:n ruudut on molemmilla omat nenien edessä ;) Tällä kertaa suosion saavutti Kätkijät elokuva, jonka olen itsekin katsonut jo ja se on aivan ihana!  Lapsena rakastin Kätkijät-kirjoja :)

Tiesin, että Pienempi tulisi tykkäämään siitä, mutta en arvannut, että Isompikin tykkäisi niin kovasti kuin sitten tykkäsi, eli suosittelen todellakin katsomaan!
Isommalle oli sitten Pentujengiä kerrakseen, oli Pentujengi ja Aavekoira ja Pentujengi seikkailee, molemmat ennenkin katsottuja, mutta pojan suosikkeja ja Pienempikin tykkää niitä katsoa.

Vaatteita oli taas jälleen vähän liikaa pakattuna, mutta parempi niin päin kuin toisinpäin. Nyt pyykkikone pyörii, pyöri jo eilen yhden koneellisen verran. Miten sitä onnistuukin sotkemaan reissussa enemmän kuin kotona?

Huomenna on Pienemmän kanssa lääkärikäyntiä ja sen jälkeen mennään lohdutukseksi kirjaston satutunnille. Oma reumalääkäriaika häämöttää myös edessä ja onneksi häämöttääkin! Alkaa olemaan aika kidutusta lääkkeettömyys.

Nyt kuitenkin reippaasti aamupalalle ja siivous käyntiin! :)

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Pakkaus ongelmallinen

Olen aivan avuton pakkaaja. Pakkaan mukaan ns. kaiken ja sitten kuitenkin onnistun jättämään jotain extratärkeää pakkaamatta.
Asiaa ei auta edes TO DO- listat joita on pöydät solkenaan matkan/reissun/tmv lähestyessä.

Kovasti koitin nyt olla stressaamatta asiaa, lähdemmehän vain 3 vuorokaudeksi, eihän sitä maailmaa tarvitse mukaan, eihän?

Mukaan tulee 3 vaatekassia (2 niistä weekendbag-mallia, ei kovin isoja siis ja yksi iso matkakassi), Pienemmän ruuille valtava kylmälaukku (kun ei ole pienempää ja oikeastaan kyllä tuon kokoinen on ihan tarpeellinen, melkein täynnä se on nytkin!), juhlavaatteet kaikille vie 2 pukupussia ja yksi pussi jossa juhlakengät kaikille. Lisäksi toppavaatteet kaikille, kuka nyt haluaisi nyhjätä sisällä kun on näin upeat ilmat! (+ 2 liukuria!)

Mukaan myös pojille autoon dvd, lukemista, värittämistä (matka-aikaa nelisen tuntia autolla), sekä paikan päälle muutamia leluja. Äidillekin illaksi kirja ja autoon lehtiä ja cd-levyjä.
Sitten vielä yksi kassi tuliaisille.

Niin ja rattaat Pienemmälle, joka ei niitä yleensä enää käytä, ei ole tainnut noin puoleen vuoteen käyttää kertaakaan, mutta tuolla joudutaan myös kävelemään ja otan varmuudeksi mukaan.

Joten eteinen näyttää kassien kaatopaikalta, niin täynnä se juuri nyt on ja minun stressitasoni kohoaa kohoamistaan kun miehen auton pakkaaminen viivästyy viivästymistään...



Mutta kunhan olemme autossa, lapsilla dvd:t pyörimässä, minä alkumatkan ratissa jotta työssä yön ollut mies saa nukkua, niin eiköhän tuo maailman ihanin auringonpaiste ja Bruno Mars sc-soittimessa saa minutkin hymyilemään :)

Ihanaa ja vauhdikasta viikonloppua!!

Kaatoväsymys



Sukka on rullalla,
verhot puolitangossa
Pölyhiukkaset tanssivat
vapauden tanssia olohuoneen
pinnoilla

Tiskialtaan saavuttamaton vuori
ja pyykkikopan pohjaton kuilu
maantieteellisinä kohtaamispaikkoina

Raahustan eteiseen kuuntelemaan
kolinaa portaikossa,
siinä minun sosiaalinen elämäni

Kaadun sängylle jonka
päädyssä odottavat puhtaat lakanat

Toivon vain ettei postinkantaja soita ovikelloa tänään

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Jos minulla vain olisi tyttölapsi

Kun Pienempi raskausaikana paljasti pippelinsä varsin selvästi ultrakuvaajaa päin niin ainoa asia jota surin sillä hetkellä oli ajatus: "Nyt en ikinä saa shoppailla tyttöjen vaatteita!"
Rakastan kauniita vaatteita ja asioita ja tyttöjen vaatteita ja erinlaisia lisukkeita on tarjolla pilvin pimein. Pojille tarjonta on huomatavasti tylsempää. Värit ovat tylsempiä, samoin usein kuosit. Jotkut merkit petraavat toisia paremmin, mutta silti ollaan paljon perässä tyttöjen vaatteista.
Vauva-aikana puin varsinkin Pienemmän usein vaaleanpunaiseen, vaaleanpunainen yksivärinen body sopi mainiosti tummanruskean slipoverin alle, näin esimerkiksi. Edelleen pojan lempivärit ovat vaaleanpunainen ja kirkkaanpunainen. Jälkimmäistä on onneksi kohtuu helppo toteuttaa, kylläkin tämänkin vuoden Kappahlin kirkkaanpunainen toppahaalari oli nettisivuilla tyttöjen puolella. Minusta se taas oli harvinaisen unisex-tapaus ja olen ilokseni nähnyt sitä useilla pojilla nimenomaan kirkaanpunaisena. Aina välillä, tai oikeastaan aina kun kotiin pukkaa katalogia H&M:ltä tmv tai kun surffailen nettisivuilla kuten Lindex tai Kappahl, en voi olla leikkimättä pukuleikkiä nimeltä: "Jos minulla olisi tyttölapsi". Ja jos minulla tosiaan olisi niin hän saisi vaatekaappiinsa nyt juurikin ainakin nämä vaatteet (iästä riippuen, useimmiten katson juuri poikieni ikäisten tyttöjen vaatteet läpi):

9-vuotiaalle tytölle:

Hiuspanta ja mekko Lindex
 Paita H&M, chinot Lindex

3-vuotiaalle:

Laukku H&M, oi mitä nostalgiaa, mulla kun oli ihan samanlainen pienenä!

Tunika ja leggarit Lindex

 Paita H&M, leggarit Lindex

Ja en nyt todellakaan kuvittele olevani tyttölapsimuotiguru vaan ainoastaan ihan hirmusti omaa tyttölasta joskus toivova äiti, joka tuskin tulee sitä kolmatta koskaan saamaan ja jonka kolmaskin lapsi luultavasti esittelisi perhekalleuksiaan jo ultrassa keikistellen niin, että äiti pillahtaisi (taas) itkuun. Ihan rehellisesti ensiksi koska se on kuitenkin poika ja toiseksi sitten koska se on sittenkin poika.
Pojat ovat ihania ja olen niin maailman onnellisin kahden ihanaisen sellaisen äiti :)

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Pipo arvonta yhdestä lempiblogistani :)


Poikien tyyliin arpoo pipoja :)

Miesvaltaisella alalla


Näin kuulema pärjää miesvaltaisella alalla, kuva mtv3 jutusta, johon linkki siis johtaa.

Olen työskennellyt miesten kanssa ja ainakin omasta mielestäni tulen toimeen yleensä miesten kanssa varsin hyvin. Ja nyt en nimenomaan tarkoita sitä tulen-miesten-kanssa-toimeen-silmänisku-flirtti-tyyliä, vaan nimenomaan asiallisella pohjalla.
Kaikkiin jutun "vinkkeihin" en allekirjoitustani laittaisi, mutta kohta 1, se kolahti.

Ja se mitä kohdassa yksi sanottiin.
"Mikäli saat työstäsi siis hyvää palautetta, kiitä kehujaa palautteesta ja ota se vastaan ilolla. Älä missään nimessä vastaa kehuihin sanomalla omia saavutuksiasi vähätteleviä asioita kuten: "eihän tämä nyt mitään" tai "tämä nyt oli tällainen pikkujuttu."  "

Nimenomaan!

Sen sijaan kohta 5: Välttele tyttömäisiä eleitä työpaikalla.
Siis mitäh? 

"Älä siis pöyhi hiuksiasi, lisää huulipunaa, viilaa kynsiäsi, hihittele tai käyttäydy muuten tyttömäisesti työpaikallasi. Vapaa-ajalla voit toki hihitellä ja hipelöidä hiuksiasi mielin määrin, mutta älä tuo sitä piirrettä töihin."

Juupa juu! Hihittely nyt ei kuulu yleensä töihin muutenkaan ja kuinka moni todella oikeasti hihittelee  niin paljon, että tuota nyt kannattaisi edes mainita? Se taas ettei saisi lisätä huulipunaa?! Miten hemmetissä tuo nyt liittyy siihen otetaanko sinua vakavasti miehisellä alalla? Meinasikohan kirjoittaja seuraavaksi laittaa, että pukeutuakin kannattaa kuten miehet, ettei vain vahingossakaan erotu.
Ja mitä on sitten tuo "muu tyttömäinen käyttäytyminen"?
Yleensä töissä olevat ei-miehet ovat myös naisia eivätkä tyttöjä. Vai pitääkö miestenkin lopettaa poikamainen käyttäytyminen työpaikalla?
Ai niin, mutta 50v miehen poikamainen käytöshän on vain charmanttia siinä missä 50v naisen tyttömäinen käytös on naiviutta, niinkö?

Ja kuitenkin kohta 10 on "Ole rohkeasti oma itsesi"? Jos huulipuna kuuluu olennaisena osana minuun itseeni ja en saa sitä lisäillä työpaikka tyttömäisesti niin saan sitten muuten kuitenkin olla oma itseni?

torstai 8. maaliskuuta 2012

Ripset, ripset...

Minulla on todelliset ongelmaripset. Ihan ilman mitään, luonnontilassa, ne sojottaa sinne tänne, sisälaidasta ylöspäin, keskeltä piikkisuoraan (paitsi ne pari mitkä karkaa mihin sattuu) ja ulkonurkassa ne sojottaa sitten suoraan alaspäin ja muutama tökkii suoraa silmään, eli alas ja sivulle.

Niinpä olin todella todella onnellinen suunnilleen 14-15 vuotiaana, kun keksin ripsenkääntäjän.
Olen kokeillut kai jo kaikkia malleja: metallisia, lämpiäviä, muovisia eri mallisia, jopa automaattisia (surkeimmat ikinä!) tässä kuluneiden vuosien aikana.
Ja sitä ripsiväri määrää joita olen myös kokeillut!! Myönnän, olen ripsariaddikti, mutta niin on kyllä aika moni tutuistanikin.
Ripsivärimainokset saa suoraa suuntaamaan kauppaan ja aina välillä tekee löytöjä, mutta useimmiten pettyy surkeasti mainosten uhrina :)

Lopulta minulle on käynyt useimmiten niin että vuoden-parin käytön jälkeen lempparini on lopetettu. Viimeisimpänä näin on käynyt kahdelle suosikilleni, toinen oli se iki-ihana värisevä ripsiväri Pulse Perfection joka oli ehkä paras jota olen koskaan käyttänyt. Mutta ilmeisesti tässäa ajatuksessa jäin vähemmistöön.
Toinen oli kultainen ihana putkilo joka sisälsi pidentävän ja tuuheuttavan mascaran, mutta en kuollaksenikaan muista tähän nyt sen nimeä? Olikohan L'oreal Longitude....? Se tosin lopetettiin jo pari vuotta sitten, mutta edelleen surkuttelen ja ihmettelen, etteikö sillekin ihanuudelle muka ollut jo vakikäyttäjäkuntaa?

Nyt olen kuitenkin löytänyt
varsinkin korvaajan, Avonilta!
Ja kun käytän tätä ripsaria yhdessä Maybellinen ripsarin kanssa niin saan
ainakin melkein täydelliset
ripset.



Vielä kun löytäisin
täydelliset ripsenkääntäjät?

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Yöhulinat

Pienempi heräsi kahden aikaan yöllä itkemään kauheasti. Ei tyyntynyt sitten millään. Koska minulla oli pissahätä niin otin pikkuisen syliin ja lähdettiin vessaan rauhoittumaan, syliteltiin sitten kun olin saanut asiani hoidettua siellä, ettei mies joudu herään 40min etuajassa (se 40min tuntuu kamalalta, tiedän kokemuksesta. Jopa 5min etuajassa herääminen kun herätys on muutenkin hirmu aikaisin tuntuu kamalalta.)

Vessassa Pienempi sitten selittää kun on vähän rauhoittunut, että näki aivan kamalaa unta. Unta jossa hän ajoi potkuautolla astianpesukoneen kylkeen.
Oli siinä hieman hassu olo, istuin pöntöllä lapsi sylissä keskellä yötä ja kuuntelin ihanan vakavalla kyynelnaamalla selitettyä painajaista.
Meidän sänkyyn se sitten rauhoituttuaan töpötteli tyyny kainalossa, meni sängyn nurkkaan ja haki unissaankin minun kättäni omaan käteensä.
Joskus hellyys vain tuntuu ylitse vuotavalta, teki mieli pusutella kauheasti pientä, mutta annoin nukkua :)

Aamulla päänsärky oli aivan järjetön. Ja minulla ei edes särje päätä suunnilleen ikinä.
Onneksi oli tosiaan jo ennalta sovittu, että pojat menee tänään mummolaan.
Pappa kävi hakemassa ne tunti sitten. Pienemmälle valkeni samalla ensimmäistä kertaa, että äiti jää kotiin yksin. Ei ole tainnut ennen pysähtyä miettimään asiaa.
Itku tuli. Minä siihen selittämään, että mene nyt mummolaan niin siellä on sitten kivaa, tulet sitten vähän myöhemmin takaisin kotiin, ei hätää.
Johon Pienempi: "En minä siksi itke. Itken ku sinä joudut jäämään yksin!" <3

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Globe hope

Hertta
Ostin tänään uudenveroisen käytetyn Hertan kirppikseltä. Ihana!
Olen aiemminkin joskus liikkeissä kuolaillut Globe hopen laukkuja, mutta useimmiten nuukuus on vienyt voiton. Nyt pulitin 15e laukusta joka myyjänkin mukaan on käyttämätön, lahjaksi saanut ja jäänyt.

Minusta kierrätysidea on loistava ja tuotteet sitäkin upeampia. 2012 KEVÄT/KESÄ mallistosta kun olen myös vilkuillut silläsilmällä paria asiaa:

Festis mekon 145e hinta vain valitettavasti ylittää minun kipukynnykseni, ainakin vielä ;) Kesän sukujuhlat saattavat myös ylittää minun kipukynnykseni ellei itsevarmuuttani ole tukemassa jokin ihana ja kaunis mekko ;D


Lomis laukku taas on ihan ok hintainen 28,80e. Ja sopisi mukavasti Festiksen pariksi, kunhan saisin vielä harmaat kengät! Tai sitten tämän voisin hankkia kesälaukuksi ihan muuten vaan!

Globe hope laukkuja ja mekkoja ja paljon muuta voi katsoa tästä.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Yksin

Ihanaa kun mies palaa taas töihin. Kamala lause, eikö?
Sitä kun kuuluisi vain nauttia kun toinen on kotona, onhan siinä niin paljon aikaa olla yhdessä, perheenä ja ihan kahdestaankin, parisuhdeaikaa jne

Mutta minulla alkaa jo keittää. Kymmenisen vuotta kun on toisen tuntenut niin sen huomaa. Sen milloin on oltu jo liikaa ihan vain kaksin.
Miehestä sen huomaa ensimmäisenä siitä, että se alkaa kiertämään kehää kotona ja kiukkuamaan. Ihan kuin 3v se keksii jotain tyhmää huomautettavaa ja kerjää riitaa.
Suomeksi sanottuna mieheni on tylsistynyt.
Enkä minä loukkaannu. Mies on noin sata kertaa sosiaalisempi kuin minä.

Minäkin pidän ihmisistä, tiettyyn rajaan saakka. Se raja menee aika usein omalla kynnykselläni.
Tykkään käydä kylässä, juu. Tykkään kun meillä käydään, joo.
Kunhan ei liian usein ;)
Eniten rakastan sitä kun saan olla aivan yksin. Kai minussa on himpun verran erakon vikaa.
Rakastan sitä hiljaisuutta ja rauhaa ja sitä, että saan tehdä omia juttujani.

Arkena minulle riittää se aika yksin kun lapset ovat menneet nukkumaan ja sitten mieskin, minulle jää siinä tunti pari aikaa. Luen, katson sarjoja ja elokuvia jotka eivät miestä kiinnosta tai teen koruja. Yksin.


Nyt kun mies on ollut kotona, en ole ollut yksin yhtään. Samaan syssyyn vierailimme paljon ja meillä kävi paljon vieraita. Lisäksi vielä lapsetkin ovat olleet normaalia enemmän kotona. On lomaa ja mummolaankaa ei ole nyt päässyt.

Mies lähtee maanantaina töihin...
Mummi on parantunut viheliäisestä flunssastaan ja lupasi ottaa molemmat pojat maanantaina. Pienemmän aamusta ja Esikoinen menee sinne suoraan koulusta.
Kyllä äitini minut tuntee, sanoikin, että saat olla sitten yksin :)