Google Analyticsin seurantakoodi

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

maanantai 28. marraskuuta 2011

Image ja sipsit

Tuli mieleen tuosta edellisestä kirjoituksestani, että n.20v olin ahkera Imagen lukija ja pidin itseäni hyvinkin lehden "kohderyhmään" kuuluvana. Sitten minut imaisi PostiPate-maailma ja hetken lukemiseni koostui 7 päivää- lehden tv-osiosta, kunnes jälleen muistin kirjat.

http://www.image.fi/lehti
Kirjoja olenkin lukenut ahkeraan edelleen, mutta viime vuonna löysin jälleen myös lehdet. Ensin sisustuslehdet, sitten erilaiset lifestyle-lehdet ja nyt viimeisimpänä jälleen: Image.
Ja oikeasti, siinä on luettavaa. Allekirjoittamaan en lähde todellakaan kaikkea lehden sisältöä, on siellä myös tätä yli-intellektuellista soopaa, jossa kirjoittaja selkeästikin kuvittelee olevansa sarkastisen hauska tai ainakin pelkästään sarkastinen, mutta silti täytyy myöntää, että onhan se vaihtelua (muuten niin ihanille ja oikeasti piristäville) Meidän perheelle ja Kodin kuvalehdelle :) yms.

Jouduin jopa kertaalleen tarkastamaan erään sanan merkityksen... :D
Onomatopoeija mainittiin lauseessa: "Kate antaa tunteille ja ajatuksille oman onomatopoeijan, todellisuutta vastaavan ääni-ilmaisun", tosin tarkistin tämän vain, koska jäin miettimään, että eikös sana tässä pitäisi eri muodossa? Mutta luultavimmin minä olen se joka on tässä väärässä :D.
Kirjoitushan oli: 50 syytä rakastaa Kate Bushia.
Itse en rakasta.

No, jokatapauksessa, tilasin Imagen, luin ja tykkäsin, paljonkin.
Edelleen, en ole parikymppisen itseni tasolla, en ole kovinkaan perillä ajankohtaisista asioista (ellei puhuta lasten toppahaalari "muodista"), älykkyys (jota ehkä on joskus hivenen ollut) on häipynyt kuin pieru Saharaan ja keskittymiskykyä on parin lehden sivun verran kerrallaan.
Silti oli mukavaa paneutua aikuisempaan (huom. en väitä Imagen olevan aikuinen lehti, aikuisempi vain) ajatusmaailmaan vaihteeksi.

Ja ne sipsit:


Uunirapeat lastut, ihan himpun verran vähemmän kaloreita.

lauantai 26. marraskuuta 2011

20v

Paljon elämä voi muuttua noin kymmenessä vuodessa.
Parikymppisenä olin terve, minulla oli vakityö paikassa josta en pitänyt, mutta jossa oli hyvä palkka ja hyvät vapaat, olin todella epävarma itsestäni, en ollut vielä koskaan tavannut kiinnostavaa miestä (siis vakavasti otettavaa), asuin yksin 55m2 kaksiota, reissasin paljon ympäriinsä.


En ajatellut koskaan hankkia lapsia, naimisiin meno tuntui kaukaiselta ajatukselta, kuuntelin melkeinpä koko ajan musiikkia, olin todella hoikka (mutta pidin itseäni todella isokokoisena...), kuulin usein lauseen: "Näytätkö henkkarisi?"

Minulla ei ollut mitään varsinaista suunnitelmaa elämässä. Ajattelin vain elää elämää eteenpäin ja katsoa mitä sieltä tulee.

Ja mitä sieltä tulikaan heti?
22-vuotiaana tapasin mieheni, menimme naimisiin alta aika yksikön, enkä kertaakaan epäröinyt sitä.
23-vuotiaana olin jo äiti ( ja jos rehellisiä ollaan, niin se yllätti kaikki, mutta ehkä eniten minut).
Lapsiperhe elämä kaappasi minut.

Ja nyt? Olen kohta 31v ja pistäähän se "vanheneminen" vähän ajattelemaan (siis en todellakaan pidä itseäni vanhana, vielä vähemmän viisaana, enkä aina edes muista etten olekaan enää 20v).
Kriiseilyä en myönnä harrastavani, mutta ajatuksia vilistää kyllä päässä.

Yksi asia on jossa olen huomannut olevani oikein hyvä ja jota rakastan. No joo, lässyä, mutta se on äitiys.
Minä joka todellakaan en halunnut lapsia, enkä suunnitellut hankkivani niitä.
Olen äiti oikein multisuurella Ä:llä ja ylpeä siitä.

Olen huomannut myös, että vaikka reissaaminen on kivaa, niin koti jossa saa nauttia läheisten kanssa yhdessä olosta on vielä kivempi.
Rrrrakastan laittaa kotia kauniiksi! Olisipa minulla kuvia siitä kaksiosta, sitä ei niin olisi uskonut silloin...

Tykkään myös ruoanlaitosta ja leipomisesta (nimim. pannukakkua, rieskasia ja peruspullaa tänään), mitä en todellakaan tehnyt parikymppisenä! Riisiä ja kanaa saatoin kokata ja siinä se.
Ammatillisesti olen hukassa. Ei sitten aavistustakaan mitä tekisin. Tai no, ehkä pikku aavistus, koska uusia kiinnostuksen ja osaamisen kohteita on tullut tässä ihan viime vuosina.
Olen tehnyt "oman alan töitä" lapsien välissä ja se vain varmisti minut siitä, että ne eivät ole minua, enkä halua jatkaa ammatissani.
Ehkäpä haaveet toteutuvat vielä... :)

Olen myöskin edelleen hyvin tyytyväinen vaimo, heh! Kyllähän me miehen kanssa ollaan taivallettu jo sellainen matka ja nähty jo sellaiset esteet, että enää ei kauheita yllätyksiä toisessa ole, siis sellaisia pahoja ;)

Joskus äítini kysyi, että jos olisimme mieheni kanssa malttaneet tuntea toisemme kauemmin ja olisin ehtinyt tutustua mieheeni kunnolla (heh,mutta totta, en esim. tiennyt miehen adhd:sta, ei tosin tiennyt mieskään vielä silloin...), niin olisinkohan nainut hänet?
Ja voin rehellisesti täydestä sydämestäni sanoa kyllä!
Onhan hänessä puutteensa, mutta voi hyvä ihme, niin on minussakin! Eniten kuitenkin painaa ne ominaisuudet jotka ovat hyviä.

Se mikä minussa on yhteistä 10v takaiseen itseeni on:

-rakastan edelleen lukemista ja luen (ja luen...)
-rakastan edelleen elokuvia, nyt vielä enemmän  

-rakastan edelleen jääkiekkoa
-rakastan edelleen autolla ajoa
-rakastan edelleen lunta ja talvea

...ja musiikkiakin, mutta sitä kuuntelen todella paljon vähemmän, lastenlauluja kuulen enemmän kuin mitä haluaisin :D

Kaikki muu minussa onkin aikalailla muuttunutta, on lapsia, on aviomies, on kaunis koti ja farmariauto (miten tämä alkoikin kuulostaa kotimaiselta laululta...)
On parempi itsetuntemus ja sitäkautta parempi itseluottamus. On sairaus ja sen myötä kärsivällisyys on kasvanut. On lapset ja sen myötä rakkaus jollaista en ymmärtänyt olevan olemassakaan.

Youtube viihdykettä

Meidän pojat, isompi ja pienempi, pitävät näistä (ok, äiti myös):

Suloiset kaksoset Jeremy&Justin:

http://www.youtube.com/watch?v=MTyrLPl4CdA



http://www.youtube.com/watch?v=-eyig_V-_5o,
tarvinneeko tätä selittää?! :)


http://www.youtube.com/watch?v=6XbIuSLaCnk&ob=av2e,
J.Lo ja Papi
Nämä hauskuutti jo esikoista aikoinaan, nyt Pienempää, mutta isommastakin nämä ovat silti hauskoja:

http://www.youtube.com/watch?v=zBbMAJgBymA&feature=fvwrel
Lopuksi myös muutaman vuoden vanha, mutta edelleen saa hymyilemään :) Evian roller babies:

http://www.youtube.com/watch?v=XQcVllWpwGs
Mukavaa viikonloppua <3

perjantai 25. marraskuuta 2011

Mukavuuksia

http://www.tiritom.com/, paljon ihania pipoja, kankaita, paitoja yms
http://www.metsola.co/, lastenvaatteet yms kivaa!


http://dammenberg.fi/,
 maidoton suklaa, soijaton suklaa, sokeriton suklaa, erikoissuklaita
vaikka millä mitalla, eri muotoisia ja makuisia ja voi tilata esim. nimellä.
Postikulut vain 6e


http://www.suvimaria.com/ideat.htm, koruja nimellä tai millä tekstillä
haluaakin, ihania!


http://www.baobabkids.com/ ihania norsulaisia!!


http://designskins.fi/fi/designcover/
tuunaa kännykkä, kannettava, tabletti, mp3 soitin,
pelikonsoli, kamera, iphone... jne
Upeita valmiita kuoseja tai omasta valokuvasta!
Nämä tulivat tässä mieleen!

torstai 24. marraskuuta 2011

Mistä puhe...

Nyt en kylläkään viittaa sitten ollenkaan siihen perinteiseen ;)

Listaanpas tähän vain mistä minulla on puute ja mistä on siis tullut puhuttua viime päivinä niin, että on sauhunnut niin puhelin, sähköposti kuin aivotkin!

Puheenaiheet top10:

10) Lumi
Sen tulo, sen puute ja sen meno.

9) Puhelin
Kuinka vaikeaa voikaan olla päättää millaisen puhelimen ostaa seuraavaksi?! Tästä pitää kysyä kavereiden mielipidettä, miehen mielipidettä (minä kysyin lastenkin, vastaus oli: "Kunhan siinä on Angry Birds!"), netin keskustelupalstoilta käyttäjä kokemuksia, googlesta arvosteluja, puhelimen valmistajien sivuja ja videoita...

8) Kirjat/lukeminen
Tästäkin tullut vaihdettua vinkkejä viime päivinä, onneksi kylläkin rauhallisemmalla mielenlaadulla

7) Työjutut
Itse olen siinä vaiheessa, että kotielämä on pian päättymässä ja työpaikka ei odota ja vaikka odottaisikin niin ala ei enää innosta. Kuitenkin sain tässä tehdä pikku työjutun ihan muuten, appiukon firmalle suunnittelutöitä ja täytyy myöntää, että oli ihanaa käyttää aivoja oikein kunnolla pitkästä aikaa :)
Ja oli kivaa saada palkkaa ;D

6) Ruoka
Olen siinä vaiheessa myös elämääni, että pitäisi saada kunnon ruokarytmi olemassa oloon itselle. Kyllä meillä kerran päivässä syödään saman pöydän ääressä perheenä, mutta meillä se on iltapala, koska mies on vain siinä vaiheessa joka päivä varmuudella kotona. Kotiruokaa teen ahkerasti, mutta aamupala jää itsellä syömättä ja niimpä tuota naminami kotiruokaa tulee ahdettua lounas aikaan kaksinkertaisesti. Joten rytmitystä tähän elämään, kiitos!

Hauska sarjakuva Ruokajuttu, samaistun isomman lapseni kohdalla!! http://huukocomic.blogspot.com/2011/02/ruokajuttu.html 

5) Facebookin uudistukset
Kyllä! Olen niin pinnallinen, että tämä nousee puheenaiheiden viidenneksi. Minkä sille voi, kaikkihan siitä puhuu?? :)

4) Kamalat lapsikuolemat Suomessa viime aikoina
Tarvinneeko sanoa muuta?

3) Valelääkärit
Siis tästä tulee puhuttua jo kaupan kassankin kanssa :D

2) Ensi kesän lomat
Pakkohan ne on varata jo nyt, eikä tietoakaan minne sitä oltaisiin lähdössä? Paaaaljon keskustelua ja netin selailua


mm.Rooma harkinnassa


1) Allergiat
Tällä hetkellä voisin jauhaa tästä aiheesta loputtomiin, koska se on niin ajankohtainen meillä. Pienemmän allergiat eivät todellakaan ole vähenemään päin, mitään uutta ei ole saatu kehiin taas yli puoleen vuoteen.
Keinot ja voimat alkaa äidillä oleen loppu ja "meidän" lääkärilläkään ei ole mitään uutta sanottavaa... Toivoton olo tältä osin. Onneksi lapsi on itse kuin aurinko ja niin ihana iloinen vesseli :)

tiistai 22. marraskuuta 2011

Lunta!!

Lunta on tullut tännekin, vihdoinkin! Ihanan valkoista ja valaisevaa lunta, saisi vain tulla lisää, lisää ja lisää!
Turha kai sanoakaan, minä olen talvi-ihminen, minua innostaa siis kaikki tämä:




Kuvat 2010-2011 talvi, kotialbumi

perjantai 18. marraskuuta 2011

Tylsää flunssaa

Ja jälleen kipeänä. Joskus mietin onko meidän allergikon vastustuskyky jotenkin alhaisempi kuin muiden samanikäisten lasten, tuntuu, että räkä valuu vähän väliä (tosin tänä syksynä se on tuntunut valuvan minullakin).
Sitten luin ja luen aina jonkun lohduttavan artikkelin siitä, kuinka lapsiperhe sairastaa aikalailla usein, lohduttava on esim. kommentti "Alle 3-vuotias suomalaislapsi sairastaa keskimäärin noin kymmenen flunssaa vuodessa." http://www.lastenlaakari.com/u9.htm

Ei me olla kertakaan lapsiperheaikoina päästy sentään kymmeneen flunssaan vuodessa! Ja mennään sentään vielä just ja just alle 3-v:n sisältävään perheeseen :)

Kohta meillä vanhenee niin äiti kuin poikakin. Ihme kyllä minä en ole kokenut viime vuosina mitään kolmenkympin kriisiä... ehkä kriiseilin niin paljon parikymppisenä





torstai 17. marraskuuta 2011

Juhlakauden vaatteita

Nyt on kaupoissa paljon ihanaa, mekkoja, koruja ja neuleita, vaikka mitä löytyy :)

Näihin minä olen viime aikoina iskenyt silmäni:

http://www.kappahl.fi/article/mekko_184234


http://www.netanttila.com/




Paola Suhonen by Seppälä

Seppälä
http://www.k-kenka.fi/

Seppälä

Seppälä
Kuvan mekko klubikortti alennuksella
norm. 39,95e, nyt 32,95e



keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Loman jälkeistä rakkautta

Olimme minilomalla miehen kanssa ja pojat hoidossa mummilassa. Pienempi oli ensimmäistä kertaa yöhoidossa, 2 yötä kerrallaan heti ekaksi, mutta hyvin oli mennyt! Täysin ongelmitta, mitä nyt sitten kotiin tultua minuun ripustautui kaksi apinaa, jotka sanoivat korvaan: "Mulla oli ikävä sinua äiti!" 

Ihanaa oli kuitenkin pikkuisen lomaillakin, maisemat olivat suunnilleen tällaisia (omiakin kuvia oli tarkoitus lisätä, mutta ainahan lomalle lähtiessä unohtuu jotain, no, tällä kertaa se oli kameran akku...)



Poroja nähtiin, samoin tunturia, puissa ei kyllä ollut enää lehtiä :) Ja ihanaa oli!

Ja sitten tuohon loman jälkeiseen, vaikka rakkautta sain pojilta kotona, paljon pusuja ja haleja, niin otsikossa tarkoitan kyllä jotain ihan muuta.
Edellisessä kirjoituksessa mainittu Dolce Gusto on ollut kotiin palattuamme tehokäytössä ja minä olen keitellyt itselleni aamukahveja! Ihme kyllä, maha on kestänyt ainakin nyt vielä hyvin ja kahvi on niiiiiin hyvää!
Mikä voisi olla sen ihanampaa aamulla kuin täydellinen latte macchiato (unsweetened)?

torstai 10. marraskuuta 2011

Dolce Gusto

Nyt se sitten on meillä. Pikku pingviini, eli NESCAFE Dolce Gusto Piccolo by DeLonghi (punaisena).




Tänään aamulla mies haki ja ostettiin samalla noita kapseleita: Nestea jäätee, Mocha, Latte, Nesquik kaakao ja Chai tea latte.
 
Kokeilin itse ihanaa kaakaokahvia Mochaa ja myöhemmin Lattea. Olihan ne hyviä, täytyy myöntää :)
 
Paketissa ihan kyljessä lukee: Erittäin hiljainen. Niin kenen mielestä?! Ei ainakaan minun :) Ääni on tavalliseen peruskahvinkeittimeen tottuneelle aika isokin, kova äänistä putputusta. Ihan yökahveja en tällä keittelisi. Tai no, toisaalta, se ääni kestää kai n.30s... :D
 
Ei me tavallaista peruskeitintäkään hylätä, se laitetaan vaan tuohon kaappiin piiloon, jos tulee isompi kööri vieraita joskus tai haluaa ihan peruskahvia, kuten minun äitini käydessään kylässä.
Itse rakastan just näitä latteja ja mochia, joten meille itselle tämä on kätevä, yleensäkin kun ei juoda yhtäaikaa miehen kanssa kahvia vaan keitetään kupillinen silloin, toinen tällöin, pitkin päivää jos kotona ollaan.
Tai kuten olen sanonut, mies keittää kahvia ja minä sitä teetä :D
Nuo teet meinaan vielä tänään kokeilla, sen verran mielenkiintoinen juttu on tämä :)
 
ps. massu ihme kyllä tänään kesti sekä mochan, että latten?! Viimeksi olen juonut kahvia kai joskus vuosi sitten??

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Pikkumiehen vaatteet

Poika sai tänään muutaman vaatteen kun on kasvanut ihanasti pituutta :) Jossa tosiaan vaan on se miinuspuoli, joka kuluttaa rahaa, eli pakko ostaa uusia, kun entiset käyvät pieniksi.
Minussa asuu hamsteri, joten kaapista löytyi parit ihanat Lindexin velourhousut jo valmiiksi koossa 98cm (meillä on aika kirppu, kavereiden samanikäiset vetelevät päällensä jo 104cm vaatteita) ja pari t-paitaa Salama McQueenin ja kumppaneiden naamoilla.

Tänään vaatekaappi lisääntyi seuraavasti:

en saa päähäni mistä nettikaupasta

kuvan mukaisesta nettikaupasta, lastentaikamaa
lindex
lindex

maanantai 7. marraskuuta 2011

Onnistunut päivä

Tänään oli oikein mukava päivä :) Jalat jaksavat paremmin, koska sain aloittaa jälleen reumalääkityksen parin viikon tauon jälkeen, mykoplasmakin alkaa hellittää ja minun lisäkseni muutkin perheenjäsenet ovat kunnossa :)

Uskalsinpas lähteä vähän kaupoillekin tänään, samalla kävimme ystävän kanssa kahvilla (minä teellä) ja juttelimme kuulumiset.

Viime aikaiset lääkesompailut ja kortisoni muutenkin ovat tehneet oloni entisissä vaatteissa aika tukalaksi ja oli aivan pakko hankkia pari uutta talvivaatetta, koska ilmat ovat hälyyttävästi kylmenneet.
Onneksi (ja ihme kyllä!) löysin täydellisiä vaatteita oikein helposti ihan linjalta H&M, Kappahl ja Seppälä.
Ja rahaakin kului varsin maltillisesti.

Ahdistaahan se ostaa numeroa isommat vaatteet. Varsinkin tällä klassisen päärynän vartalomallilla nuo alaosat alkavat usein muistuttaa pyrstöllistä telttaa ja nykyiset pillilahjemallit eivät istu eivätkä mene. Jos menevätkin niin näyttävät pelottavilta.
Yläkroppaan vielä löytäisi vaikka millaista biletoppia, neuletta, paitaa ja puseroa. Jotka siis kaikki riitelisivät aivan hirmuisesti alaosan mummofarkkukategorian kanssa.

Latinalaisen amerikan maissa ihmiset (lue naiset) ja tummaihoiset amerikoissa tv:ssä esiintyvät ihmiset näyttävät niin upeaa mallia olemalla rohkeasti juuri sitä mitä ovat, on pyllyä ja tissiä (ja ehkä jopa mahamakkaraa) mutta niitä sheikataan ja esitetään. Minä peräpohjolan kalkkilaivan kapteeni koitan piilottaa peräni tunikaan ja toppatakkiin ja huokailen kateellisena ;)

Tänään siihen kuitenkin tuli minipoikkeus, ehkä yksi pieni tänään, isompi huomenna?
Ostin aivan upeasti istuvat kapealahkeiset housut! Huiiiii!!
Ja löysin myös ihanaakin ihanamman talvivillatakin, niin muodikkaine turkissomisteineen kaikkineen :)

Pikkuisen jäi vielä mieltä kaihertamaan ihana tekoturkisliivi Kappiksessa... Hmmm... Sain kassalta mukaani alennuslipukevihkosen ensiviikoksi. Jospa näitä olisi jäljellä vielä silloin?

http://www.kappahl.fi/article/liivi_116301

Ja tämähän tarvitsisi alle tämän:

http://www.hm.com/fi/product/92744?article=92744-A

lauantai 5. marraskuuta 2011

Ja kahvi

Mies kun on kuitenkin kahvin suurkuluttaja niin olemme miettineet ns. kahvikoneen hankintaa.
Joko Pauligin tai Nescafé, niitä sellaisia kapseli (??) keittimiä/koneita.

Mies näki esittelyn Cittarissa ja oli samantien ostamassa :) Adhd, mutta onneksi minä olin mukana.
Meillä on vallan mainio, ei kovinkaan vanha, kahvinkeitin ja siksipä joudun tosi tarkkaan nyt miettimään, että onko uusi kone varmasti n.150e väärti?

Täytyy myöntää, että Nescafé:n esitteen luettuani olin aika myyty ;)
Teetä, kaakaota ja kahvia, niin tavallista kuin erilaistakin, tekevä ihme kone, niinkö?
Vielä minulle ei ole valjennut miten koneella voi, vai voiko, keittää enemmän kuin yhden kupillisen kerrallaan= Onhan niitä olemassa isompi ja pienempi kone, ainakin Nescafélla, joten olettaisin näin?

Ensiviikolla joku päivä suuntaamme kodinkoneliikkeisiin vertailemaan...


perjantai 4. marraskuuta 2011

Tee

Joku fiksu on joskus kirjoittanut, että vihreässä teessä on ruokahalua hillitseviä ominaisuuksia.
Koska minulla on kummallinen ruokahalu, se herää useimmiten iltaa kohden ja kasvaa sohvaa lähestyessä, niin koitan nyt noin viikon verran hörppiä vihreää teetä ennenkuin suuntaan sohvalle.


Pidän kyllä teestä muutenkin, mutta jostain syystä sen juominen on aikuisiällä jäänyt todella vähälle. Lapsena äiti keitti teetä joka ilta ja sitä myös juotiin joka ilta.
Useimmissa tuttavaperheissä lapset joivat kaakaota, vaan meillä se oli teetä, hunajalla, ei sokerilla :)

Teen juominen jäi kai eniten, koska parikymppisenä opin juomaan kahvia. Opettelin, koska se oli töissä niin yleistä. Teen olisi joutunut keittämään, kahvia oli aina valmiina :)

Sitten löysin erikoiskahvit, oli latteccino, espresso machiato, cafe mocca jne. Nami nami!
Kunnes mun maha sanoi stop! Jostain kumman syystä en vain kestä kahvia.

Piti keksiä jotain muuta. Ja se nyt ei hampaiden kannalta mennyt parempaan suuntaan. Pepsi max. Ihan koukussa. Enkä ole ainoa, tiedän!

Nyt olen kovasti koittanut rajoittaa pepsi maxin juomista (toistaiseksi heikoin tuloksin) ja tosiaan lisännyt valikoimaani teen, pitkästä aikaa.
Kahvia haluttaa edelleen hirmusti usein vaikka olen ollut jo n. 3 vuotta juomatta kuin ihan silloin tällöin.

Nyt juuri juon Nordqvist Green4you paketin "makua" Nippon green, "vihreä sencha tee. Maustettu mansikan, sitruunan ja vaniljan aromeilla" http://www.nordqvist.fi/

Seuraavaksi aion opetella hauduttamaan kunnolla teetä ja katselinkin juuri himoiten noita irtoteepaketteja, nimet ovat ainakin ihania: Suklaa myrsky, Syyssonaatti, Onnen elefantti.
Taitavat kyllä olla ihan mustaa teetä, mutta toki voin sitäkin juoda välillä :)

Mitäpä lahjaksi?

Rakastan lahjojen ostelemista muille :)
On ihanan kihelmöivää käyttää aikaa miettiäkseen toiselle täydelleen sopivan lahjan.
Ja ilman kehumisiakin voin todeta, että olen siinä aikalailla hyvä. Kröhöm :)


Myös ihanat lahjapaketit ja kortit ovat mieleeni, joten tässä vinkki niihin: http://pamppa.blogspot.com/ 
Yhden kerran meni kuitenkin päin... sanonko mitä ;)
Mutta minulla on vallan hyvä selitys.
Meillä on hääpäivä helmikuussa ja toisen lapsemme laskettu aika samoin.
Jostain kumman syystä siis tämmöinen "pikkuasia" kuin hääpäivä oli lipsahtanut pois mielestä kokonaan...

Meillä on tapana pikkuisen juhlistaa joka vuosi hääpäivää, ei mitään extrahienoa (sitä mietitään sitten vaikkapa 10v kohdalla. Iik, eli "aika" pian, 2013). Ihan vain herkkuruokaa, kakkua tai leivoksia tai mitä nyt minä keksinkin tehdä. Joskus vieraita, joskus omalla perheellä.
Sitten olemme ostaneet lahjat toisillemme.
Tässäkin nimenomaan sellaiset, että saajan mieltä lämmittää, kun antaja on ajatellut juuri häntä. Eli tässä tapauksessa, luonnollisesti, minä miestäni ja hän minua :D

Ja koska minusta siis oikeasti on paljon kivempaa ostaa toiselle lahja kuin saada (siis tietty rrrrrakastan myös lahjojen saamista, mutta näin se vaan on!) niin en myöskään ole ollut mikään järjettömän äkäinen kun miehellä on jäänyt se lahja ostamatta joskus tässä vuosien kuluessa.
Yleensä hän on sitten suloisesti väkertänyt mulle kortin tai tuonut seuraavana päivänä (nolona) kukkia :D

Mutta niin asiaan, useiden onnistuneiden lahjavuosien jälkeen mies sai sinä vuonna kun toinen lapsemme syntyi - TADAA - renkaiden ilmanpaine mittarin.
Siis ihan pöljä lahja ja mies ei ole tehnyt sillä yhtään mitään. Se on sellainen todella pikkuinen ja todella tarpeeton.
Ja se harmittaa minua niin vietävästi!!

Ensi vuonna aion taas petrata tässä :D
Mies on tähän mennessä saanut kaikkea hajuista vaatteisiin, hierontalahjakorttia, taulun, yms. Mitäs seuraavaksi, niinpä...
ps. Ai niin. On se mieskin onnistunut minulle ostamaan joinain vuosina todella osuvia lahjoja. En yleensä käytä kaulakoruja, mutta mies on ostanut silti niitä kaksi. Ja ne ovatkin todella ainoat joita käytän. Ne eivät ole mitään arkikoruja vaan todella kauniita ja näyttäviä juhlakoruja ja juurikin minulle suunniteltuja uniikkeja kappaleita :)