Google Analyticsin seurantakoodi

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Aurinko, aurinko!

Onneksi tarttuvat taudit ovat voitettu, koska ihanat ilmat saapuivat tänne lappiinkin!

Itse nautiskelen auringosta parvekkeellamme, jota yritän mini-budjetilla kohennella, matot löytyivät omasta kellarikomerosta, koristeita keittiön yläkaapista. Verhot olisi tarkoitus vielä asentaa lasituksen eteen/sivulle laitettavaksi, parvekkeelle nimittäin porottaa aamusta iltaan!

Vaikka nämä "kulkutaudit" ainakin tältä osaa on voitettu (en voi edes katsoa vessanpönttöämme ilman inhon väristyksiä) niin kävelytilanteeni laahaa nollissa.
Onneksi puolentoista viikon päästä odottaa magneettikuvaus ja sitä seuraavalla viikolla sitten aika fysiatrian poliklinikalle.
Vasenta jalkaa kivistää, polttelee, särkee, jne jne, 24h/vrk.
Jopa siinä määrin, että minulla on nyt ikioma pyörätuoli ja siihen mätsäävät ajohanskat! Pitäähän niidenkin sopia yhteen, eikös?
Kyllä oli ilahduttavan helppo kauppareissu ruokaostoksilla Prismassa eilen, kun pääsin rullailemaan niin, että pyörätuoliin oli kiinnitetty sitä varten kaupoissa oleva oma kärry/"rullakko".
Enpä olisi ihan heti uskonut, että edellä mainittu asia toisi pienintäkään iloa minulle ikinä, lähinnä nöyryytyksen ja alemmuuden tunteita!
Mutta yritin ensin kävellä... Ja sen jälkeen se pyörätuoli todellakin ilahdutti!!

Se on hieman ikävää, että tapasimme tuttava pariskunnan kaupassa ja minua ei noteerattu siinä tilanteessa ollenkaan.
Tiedän hyvin ennestäänkin, että tämä on todellisuutta niin monille.
Vamma/sairaus/tmv joka on täysin fyysinen ja kappas, samoin tein luullaan, että siinä aleni äö, supistui puhekyky ja tauti varmaan vielä tarttuukin, joten parempi kiertää vähintään 10 metrin päästä ko. henkilö.
Tiedoksi: minä olen edelleen minä.

Ai niin, Pienemmällä oli Eskarin päättäjäisjuhla.
Edellisenä päivänä pidettiin Pienimmän elämän suurin riita. Tämä kauhea äiti-lapsi kamppailu oli aiheesta kauluspaita vaiko ei.
Arvaatte varmaan kumpi oli kumpaa mieltä?
Sanoin sitten lopuksi turhautuneena, että lapsi saa extraherkkuja, jos seuraavana päivänä hän on ainoa jolla on päällä juhlavaatteet.
Ei tarvinnut äidin antaa extraherkkuja, mutta oli kyllä hieman huonoäiti-fiilis, kun tuollalailla herkkuihin vetosin....
Ja Oatlyn kaurajäätelöä oli Pienemmällä kuitenkin juhlan jälkeen eskarin  (ja koulun) ruokasalissa, kun muut saivat Eskimot.
Ihanaa, että Pienempää myös muistettiin, varsinkin, kun sopivaa jäätelöä oli kuulemma metsästetty parista kaupasta!

Muutenkin, se syksyllä pelkäämäni ja nihkeästi alkanut Eskarin ruokailu järjestelyineen on sujunut koko lukuvuoden todella loistavasti!
Pienempi on myös saanut erilaisia jälkiruokia, kun koulun ruokalassa niitä kerran-pari kk muillekin tarjoillaan (mm. kiisseleitä, joita ei kotona suostu ikinä syömään, heh) ja kasvisruokapäivinä myös kasvisruokia jne.
Ensimmäinen luokka jatkuu samassa rakennuksessa, saman keittiön ollessa kyseessä. Toivottavasti syksyllä on samat työntekijät edelleen myös!

Nyt nautiskelemaan ihanasta auringonpaisteesta parvekkeelle!

6 kommenttia:

  1. Hienoa, että aurinko paistaa ja pääset siitä parvekkeella nauttimaan.
    Ihmiset ei oikein osaa sanoa mitään ja siksi kaihtavat sairaita. Kyllä sen joskus huomaa itsestäänkin, että voinko minä nyt puhua ihan normaalisti, kun tiedän, että toinen on vakavasti sairas. Yritän kuitenkin päästä moisista ajatuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko jatkaa esittäytymistään edelleen! Mahtava ilma, ainakin täällä.
      Sain siivottua ja "sisustettua" parvekkeen tänään, vieläkö jaksaisi siivota sisälläkin ;)

      Poista
  2. Voi ei, siellä tais sataa nyt lunta. :( Tuntuu, että aika paljon koettelemuksia ollut ja ei tota käytöstä (tuttavien) voi puolustella, vaikka inhimillisellä tasolla ymmärrän miksi ei osaa reagoida tai on helpompi leikkiä että on kiire, ei huomaa kuin myöntää, että muiden vastoinkäymisiin voi olla vaikea sanoa mitään. Aurinkoista ja hyvin voivaa kesänalkua, anyways.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satoi tosiaan uskomatonta kyllä lunta tuossa!
      Tänään palattiin kuitenkin aurinkoon, jopa +15..Kyllä se kesä vielä palaa!

      Poista
  3. Tulipahan kurja mieli puolestasi, kun tuttavat eivät noteeranneet lainkaan. Muista kertoo vain heistä ei sinusta, mutta moukkia! Muulla sanalla ei voi kuvailla.

    Jaksat olla iloinen ja reipas, arvostan kovasti ja oma serkkuni on rullatuolissa, joten todellakin ymmärrän tuon miten ihmiset kohtelee, katselee ja eivät osaa käsitellä asiaa. Kaikki olemme ihmisiä piste. <3

    Paljon halauksia täältä Nunju ja voimia sinulle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Hassua kuinka sitä nyt näkee pyörätuolilaisia joka puolella :D aivan kuin raskausaikana mahoja ;)

      Poista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)