Google Analyticsin seurantakoodi

maanantai 23. joulukuuta 2013

Ite tehhään-haaste

Jennijee Tuumat ja tuokiot-blogista laittoi tulemaan Ite tehhään-haasteen. Sanon heti aluksi, etten tee käsitöitä. Se ei johdu saamattomuudesta, yrityksen puutteesta, tahdosta... Se johtuu siitä, että minulla on kaksi "vasenta kättä" ja molemmissa käsityösormet vielä aivan keskellä kämmentä. En siis osaa, jos jollekulle jäi epäselväksi.

Jos joku oikein innokas käsityöharrastaja nyt puistelee päätänsä siellä ruudun toisella puolella, että kyllä kaikki osaavat jos vain harjoittelevat/viitsivät/saavat neuvoja/tmv niin tervetuloa meille katsomaan ;) Tai vaihtoehtoisesti voi tavata jommankumman minun käsityön opettajistani.

Ensin yläasteelle jossa (onneksi!!) käsitöitä oli vain ensimmäinen vuoksi, 7.lk. Sitten sai valita sen valinnaisena jos halusi (en todellakaan siis halunnut).
Opettaja Pirkko oli ihana, kärsivällinen nainen. Puolen vuoden opetuksen jälkeen sain siirtyä tekemään paitaa "omassa tahdissa". Joka tarkoitti käytännössä sitä, että istuin käsityö(eli kässä)luokan perimmäisessä nurkassa aivan yksin ja tein vielä keväällä sitä paitaa jonka muut viimeistelivät ennen joululomaa. Paita tuli valmiiksi, tosin opettaja auttoi todella, todella paljon. Saiin numeroksi 7- joka hämmästyttää minua edelleen. Paita oli kaksi numeroa liian suuri, ruma, huonosti huoliteltu ja vino. Koska kuitenkin olen päättäväinen ja paita valmistui niin luulen todistukseen lopulta päätyneen numeron 7 olleen lähinnä päättäväisyys numero.
Olin niin ylpeä flanellipaidastani, että pidin sitä koko 8lk syksyn (niitä kuvia on kiduttavaa katsoa).

Toisen ihanan, kärsivällisen käsityöopettajan tapasin Emäntäkoulussa. Kyllä, tämä hirveästi nimetty koulutus kesti hieman päälle puoli vuotta ja piti sisällään siivousta, ruoanlaittoa, käsitöitä (!!) ja maa-ja metsätaloutta. Menin kouluun vain, koska en keksinyt parempaakaan tekemistä heti yläasteen jälkeen. Tosin koulun jälkeen sain onnekseni heti töitä ennen opiskelujeni alkua ja mietin miksen ollut tajunnut sitä vaihtoehtoa heti. Siitähän nimittäin sai rahaa (jolla maksoin sitten autokouluni ja ensimmäinen autoni!).

Emäntäkoulussa piti heti aluksi valmistaa itse koulussa käytettävät asut. Essu, housut (!!!) ja huivi (päähän). Sanotaanko, etten koskaan olisi päässyt muille oppitunneille ilman järkyttävän kärsivällistä opettajaa joka seisoi joka neulan piston ja joka ompelukoneen polkaisun ajan vieressä. Aikaa oli kaksi viikkoa ja hiki lensi! En ole koskaan ollut niin varma siitä, että jokin menee varmasti pieleen.
Kyllä ne valmiiksi tuli. Osaksi varmasti siksi, että muut tytöt olivat todella taitavia käsityöihmisiä ja tekaisivat vaatteensa käden käänteessä, ilman apua. Arvosteluasteikko oli 1-5. Minä sain kolmosen ja se on taas niitä asioita joissa haluaisin kääntyä opettajan puoleen ja kysyä, että onko hän yleensäkin näin armollinen?
Tosin joka ikinen muu sai numeroksi 5 ;)

Nyt sitten varsinaiseen haasteeseen: Haasteen ideana on siis tehdä lahja omin kätösin jollekulle ja dokumentoida prosessi.
Me ollaan menossa joulupäivinä käymään myös ystävälleni ja hänen perheeseensä kuuluu 12v tyttö, joka tykkää käyttää kaikenlaisia koruja. Hänelle suuntaan nyt lahja(kkuute)ni ;)

Tosin tässä kiireessä ja hötäkässä kävi niin, että tein korun ja pakkasin sen!

omin kätösin väkerrelty :)
Muistin tässä tänä aamuna vasta, että munhan piti dokumentoida sen teko! Argh. 

No, onneksi pakkaus sentään oli sellainen avattava pikku laatikko, nauhat vaan pois ja kuvan ottoon. Kuvastahan toki tuli myös (pakkaamisen keskellä) todella loistava, tietysti ;)

Korussa on tuollaisia lasihelmiä, isompia kirkkaita ja pienempiä joissa hieman harmaansävyä, hopeahtavia pikkupalloja ja harmahtavia kristalleja.
Lisäksi vanhahtavan hopeisia "palkkeja".
Varmaan joku korujen tekoa vakituiseen harrasta naureskelee termeilleni, minä siis todellakin teen näitä ehkä kerran pari vuodessa. Silloin kun inspis iskee tai tarve :)

Tässä siis osallisuuteni ja valitan myöhäistä ajankohtaa joka saa siis aikaan sen, etten varsinaisesti suuntaa tätä haastetta kenellekään.
Kannustan silti kaikkia ilahduttamaan läheisiä tai vaikka kaukaisempiakin ystäviä, tuttavia, sukulaisia muulloinkin kuin jouluna!
Kerran vuodessa on helppoa muistaa, mutta miten on arjen muistamiset?

Kun miettii kuinka paljon sitä itse ilahtuisi jos joku antaisi jotain oma tekemäänsä ihan noin vain yllättäen?

Ihania joulunpyhiä kaikille toivottaen !!


12 kommenttia:

  1. Hieno koru! :)

    Meilläkin oli seiskaluokalla ohjelmassa kangaspaidan tekeminen. ;)

    Ihanaa joulua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan joku suomen koulujen pakollinen tyttöjen kiduttamisjakso se paidan teko? :D

      Poista
    2. Koulu (tai opettaja) päätti, millaista kangasta paidan tuli olla ja paidan malli tuli valita koulun (tai opettajan) päättämistä ehdotuksista - mä en tainnut koskaan pitää sitä paitaa missään. ;)

      Poista
  2. Omg, sää teit essun, housut ja huivin. Se on kyllä huivinnoston arvoinen suoritus :) Korusta tuli todella hieno, on varmasti mieleinen lahja :) Mun kouluvuosien paidasta, tai paremminkin kirkkaan keltaisesta kimonosta, puuttui napit kun äiti ei ehtinyt niitä laittamaan :D Oikein, oikein hyvää joulua sinne koko perheelle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli jotain mitä vaalin muistoissani edelleen, koska se siis on se mun viimeisin yritys tehdä käsitöitä. Ja mun mielestä se opettaja teki kyllä reippaasti yli 50% :D

      Suklaaähkyisiä mukavia ja leppoisia päiviä teidänkin koko perheelle Kiki <3

      Poista
  3. Huhuh, teit omat vaatteet! Mieletöntä!

    Tuo koru on tosi kaunis, wau!

    Leppoisaa joulua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli sellainen puserrus etten oo toipunut vieläkään ;) samoin sinne!

      Poista
  4. Hei!

    Uudelleen arvonnassa voitit itsellesi pohjalliset ^_^
    Laitathan säpöä osoitteen kera,niin hipsin postiin ♥
    mewamili@gmail.com

    VastaaPoista
  5. Nunju , hyvää alkavaa uuttaa vuotta!
    Käsitöitä minäkin ei paljon osaa tehdä, vaikka harjoittelen ja yritän mutta ollaan me muuten hyviä ihmisiä- joo ko?
    Ihan koru olet saanut valmis ! Kiitos tästä vuodesta, olen käynyt lukemassa mun juttuja ja joskus kommentoinut ja se on ilahduttanut mua ..

    VastaaPoista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)