Google Analyticsin seurantakoodi

perjantai 22. marraskuuta 2013

Keksi on kotiäidin ystävä

Hirvittävän hiljaista minun blogimaailmassa tällä hetkellä. En jaksa kirjoittaa, en jaksa lukea kuin silloin tällöin.
Omat sanat ovat aivan hukassa.
Edelleen menen kaavalla kirja kädessä viltin alla/sängyssä, teetä(/enenevässä määrin kahvia väsymyksen vuoksi) yöpöydällä kuppikaupalla ja nyt uutuutena tie helvettiin (=läskiin) eli keksit!
Keksit, nuo pirulliset piilokaloreiden pahimmat ystävät.
Kaikkihan tietää, että kekseissä saattaa yhdessä pikku pikku keksissä olla samanverran kaloreita kuin kokonaisessa pullassa! Minä tajuan ja syön silti! 7 tai 8 keksiä menee kahvin kanssa hujauksessa suuhun! Asiaahan ei myöskään auta se, että Isompi myy heeeerkullisia Serkun suklaisia (olenko ainoa jolla tuosta tulee mieleen kaksimielisyys?) ja Isoisän parhaita- nimisiä jättikeksirasioita luokkaretkirahastoon.... Huoh.

Juuri nyt olen myös huolien riivaama (keksi suuhun).
Isompi on kummallisesti sairastunut seuraaviin oireisiin: nivelkivut/lihaskivut, päänsärky, kuume ja vatsakivut. Googlella sopisi nimeksi influenssa.
Minun päässäni pyörii erilaiset lastenreuma yms mahdollisuudet, perintötekijät kun mahdollisesti saattaisivat tämmöiseen vaikuttaa. Omituista on se, että kivut tulevat ja menevät. Päänsärky ja ne käsivarsissa olevat kivut varsinkin.
Mutta koska takana on vasta muutama sairaspäivää, ei siis sen enempää, niin tungen suuhuni keksiä jotta olisin hiljaa ja höpöttämättä ja kuten äitini sanoisi: "Lietsomassa kuolemantautia", kun mahdollisesti tosiaan kausi-influenssasta kyse.
Mies on sairaslomalla myös.... Jos muistatte kun sivulauseessa mainitsin miehen olleen kolarissa.
No, se saattoi ollakin vähän isompi juttu. Mies on valittanut jatkuvia niska-, selkä- ja päänsärkyjä siitä saakka ja nyt on sitten tutkimuksissa ja saikulla (keksi suuhun). Sen lisäksi, että tottakai olen huolissani miehen voinnista, olen äärettömän huolissani miehen työpaikan puolesta. Siellä on ihmisiä vähennetty aivan jatkuvalla syötöllä ja vaikka sairastaminen ei tietenkään olisi se syy potkuihin niin eiköhän sieltä ne tuotannolliset ja kehitykselliset syyt ponkaisisi tarpeen mukaan esiin...
Ja sitten minua stressaa (keksi suuhun) suuresti, siis SUURESTI, se etten ole hetkeäkään yksin!! Hemmetti. Pitäisi olla kiitollinen, että mies on (hengissä ja) minun kanssani ja yhteistä aikaa riittää. Sen sijaan tiuskin ja äyskin, enkä suostu istumaan kylki kyljessä... Ahdistaa siis. Mies on ollut kotona toista viikkoa ja on vielä ainakin kaksi viikkoa, todennäköisesi neljä.
Olenkohan (keksi suuhun) hengissä niin pitkän yhdessä olon jälkeen?!

Me ollaan oltu yhdessä yhteensä kaksitoista vuotta, mutta mies on niin paljon töissä ja omissa hommissaan, että aika tuntuu paremminkin kahdelta vuodelta.. Minä viihdyn yksin, oikeasti. Minä viihdyn yksin lasten kanssa. Minä osaan, kykenen ja voin yksin ja yhdessä lasten kanssa vaikka mihin, mutta annapas olla, kun mies isketään kuvioihin!
Kaikki totuttu, rytmit, ruoat, menemiset yms menee sekaisin! ARGH. Jospa se tästä tasoittuisi... Lomillakin aiemmin mies on ainakin 50% ajasta jossain muualla. Nyt se on pakotettuna kirjaimellisesti kotisohvalla.
Nyt menen (viimeinen keksi suuhun) syömään lättyjä. (+25kg pelkästään tänään tällä ruokavaliolla.....)

13 kommenttia:

  1. Hei mun tuli mieleen noista pojan lihaskivuista että voisiko olla kasvukipuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin minäkin niitäkin... Pojalla on aiemmin ollut aika pahojakin lihaskipuja, mutta vaan jaloissa? Nyt eniten kipeänä ois käsivarret? Mutta jotenkin miellän ne tähän "tautiin" kuuluviksi silti kun ne alkoi just yhtäaikaa päänsäryn ja kuumeen kanssa.

      Poista
  2. Tutun kuuloisia keksinimiä - mä olen joskus ostanut ainakin noita isoisä-alkuisia keksejä - hyviä olivat! :) Mäkin syön yleensä keksejä puoli paketillista kerrallaan. ;)

    VastaaPoista
  3. Voi Nunju, lähetän sulle ison halauksen <3 Mietein, että jos on ollut kovia kasvukipuja jaloissa niin jos teillä on poika jännittänyt kehoaan ja sitten on kipeytynyt kädetkin kun vartalo on ollut tavallaan väärässä asennossa kun sitä saattaa alitajuisesti varoa liikkuessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin et onko se mahdotonta, että kasvukivut nostais kuumettakin? Googlellakaan en saanut tarkkaa vastausta ;D

      Poista
  4. Keksejä kuluu täälläkin ihan ilman mitään hyviä syitäkään! Kaamos on itse asiassa ihan hyvä syy.

    Mutta auts auts. Tsemppiä sinne kaiken kanssa ja ei sitä aina jaksakaan kirjoitella blogiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Iltalehdessäköhn se oli aika vasta, että kekseistä voi saada samanlaisen riippuvuuden kuin huumeista... Samaa mieltä!!

      Ja kiitoksia :)

      Poista
  5. Voih :(

    Toivottavasti lapsellasi ei ole kysymys mistään vakavammasta. Anyway jos kuume ja muut oireet ei pian mene ohi, voi jo hyvällä omallatunnolla mennä lääkäriin hakemaan selvyyttä asiaan.

    Ja toivotaan että miehesikin toipuu kolarivammoistaan, niin miehen kuin perhedynamiikan vuoksi! :)

    *tsemp tsemp*

    PS. Älä kajoa K. Leivon Leipomon suklaisiin kauralastuihin, koska ne on äärimmäisen koukuttavaa tavaraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan niin kipeä ei ole ollut enää tänään, että ehkä tää tästä, tosin jo kuume vielä nousee niin sit käydään näytillä lääkärissä.
      Mun allergia pitää minut erossa noista kekseistä, mikä on kyllä tosi harmi! Rrrrrakastin ennen kauralastuja... nyyh.

      Poista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)