Google Analyticsin seurantakoodi

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Se mitä haluan muistaa kun arki potuttaa

Tiedättekö ne hetket joihin haluaisi jäädä, joiden haluaisi pysyvän mielessä aina?

Minä haluaisin eniten muistaa pieniä hetkiä, niitä arjen hetkiä joissa onni on läsnä ja jotka ovat niitä hetkiä joiden vuoksi surukin muuttuu iloksi.

Isompi tuli tänään istumaan viereeni, painoi päänsä olkapäälleni ja laittoi kätensä käteeni. Ihan noin vain, minun kymmenenvuotias poikani jolle paikallaan pysyminen tuntuu tuottavan välillä fyysistä tuskaa ja jonka jalat vilahtavat kesäaikaan vain iltaisin peiton alta, muuten tuntuu olevan kokoajan menossa, ruskeat posket, käsivarret ja jalat, auringon vaalentamat hiukset ylipitkinä ja hymy korvissa aina.

"Äiti, kyllä se helpottaa."
"Niin mikä kulta?"
"Sun kivut, ne ei jatku ikuisesti, vaikka sinusta välillä niin tuntuiskin, ne loppuu kyllä, koita vaan jaksaa, mä autan sua kyllä."

Joskus tuntuu etten ikinä pysty antamaan eteenpäin niin paljoa rakkautta mitä saan. Ehkä ei tarvitsekaan.
Sopiiko, että jään tähän onneen kellumaan?

Kaikki ne arjen keskelle sijoittuvat onnen hetket, ne minä haluaisin muistaa





14 kommenttia:

  1. Kellu vaan :)

    Ihana, miten ikiliikkujakin voi yllättää!

    Vitsit, että olet löytänyt osuvan sarjiksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On :) Ja eikös ollutkin, joskus se kamalinkin olotila muuttuu muutamasta sanasta :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kaikkihan aina sanoo, et oma lapsi on se ihanin. Minusta kuitenkin tuntuu, et sitä pitäisi joskus arjen kiireiden keskellä oikeasti miettiä enemmän :) Mut no, meillä on halipusut vielä pakollista päivärutiinia, onneksi ;D

      Poista
  3. Voi miten ihana <3
    Oma 3v esikoinen pääsi yllättämään myös ihan vähän aikaa sitten. Mulla kun oli migreenikohtaus ja voivottelin sohvalla, tuli esikoinen silittämään päätä, antoi pusun ja lupasi hoitaa pikkusiskoa kun äiti on pipi. Sanoi vielä, että se menee ihan pian ohi eikä sitten enää satu.
    Olen uusi lukija ja sain viimein luettua kaikki tekstit läpi. Niin moneen vanhaankin tekstiin teki mieli kommentoida mutten kehdannut. Kiitos ihanasta blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi olipa kiva kommentti, kiitos :) Lapset osaa olla usein niin ihanan empaattisia, et ois monella aikuisella varaa ottaa oppia <3

      Poista
  4. Sitä tähän olisi hyvä seisauttaa kello - tunnetta pitäisi saada purkkiin niitä päiviä varten kun katselee perheen persauksista paikkaa postimerkille, että ne saisi lähetettyä VinkuIntiaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, mä ajattelen et sitä pitäisi saada napattua aivoihin sellainen polaroid-tyylinen otos näistä hetkistä ja sit sitä vois vilautella omien silmien edessä kun oikeasti potuttaa :D

      Poista
  5. Aivan uskomattoman ihana! <3 Noiden pienten hetkien onneen yritän itsekin muistaa kiinnittää huomiota, niissä piilee kuitenkin arjen taika. :) ...vaikka välillä, esim. juurikin kuluvana viikkona, on himppusen vaikeaa löytää iloa yhtään mistään. Äsh. Mutta tästä tuli niin hyvä mieli, että ehkäpä jaksaa taas kaivella itsestäänkin sitä positiivisuutta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on potuttanut oikein urakalla niin pitää kyllä kaivella jostain just näitä muistoja, onneksi mulla on näitä varastossa :D

      Poista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)