Google Analyticsin seurantakoodi

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Elokuvalääkäri

Kävin tänään jälleen "vierailemassa" sairaalassa. Tällä kertaa vastassa oli uusi lääkäri, joka ulkonäkönsä puolesta olisi sopinut paremmin surffilaudan päälle Australiaan :) Uuh :) Aina sitten se uuh vähän laskeutuu pilvistä kun tällainen komistus alkaa räpläämään niitä ei-surffikuntoisia reisiäni ;D

Todellinen elokuvatähti-look ja ikää luultavasti minua vähemmän. Nämä on niitä asioita joista konkreettisesti alkaa huomaamaan oman iän lisääntymisen, kaupan kassat nyt voivat olla nuorempia aika piankin, mutta lääkärit ja vastaavat... Ne saa huomaamaan, ettei sitä olekaan enää 20v kuten kuvittelisi :)

Ja sitten se, että olin lääkärissä tällä kertaa alaselkä ja iskias kivun kanssa. Joo. Kakka. Ihan kuin ei olis ne entiset jutut riittäneet niin magneettikuvassa joka otettiin aiemmin paljastui välilevynpullistuma. Tuttu juttu sinällänsä, isälläni ja veljelläni molemmilla vaivannut heti 30v+ täyttettyään. Olen todella onnistunut samaan omituisesti geenit, äidin puolelta reuma, veriarvo, vatsa yms vaivat&sairauden ja isän puolelta ilmeisesti tätä.

En ole tainnut muistaa kertoakaan niistä "ei-se-ole-leukemiaa" verikokeiden tuloksistakaan. Lähinnä sen takia, että nyt on mennyt aika voivotellessa näitä muita kipuja.

Perinnöllinen hyytymistekijän puutos todettiin, mutta todella, todella lievä. Kun käytössä oli sillä hetkellä Cimzia niin sehän sitten ei sopinut yhtään yhteen ja näiden yhteisvaikutuksesta johtui ne leukemian kaltaiset oireet. Oireita seurataan nyt verikokeilla jotka on jo ennestään reumapotilaalle tuttuja, mutta nyt niistä napataan lisäksi se ATTP, jolla mitataan veren hyytymiseen kestävää aikaa.
Lääkitystä ei tällä hetkellä tarvita siihen, koska viime verikokeessa hyytymisaika oli alentunut enää lievästi.

Nonniin, sitten siihen somaan lääkäriin ja siihen mitä se sanoi. Lyrica-reseptin, ohjeen kävellä ja levätä sopivassa suhteessa ja olla nostelematta. Palataan asiaan jos oireet ei helpota kuudessa viikossa.

Ja sitten otsikon aasinsillasta hyppään katsomiini elokuviin. Sattuneesta syystä olen istunut aikalailla sohvalla viime aikoina, uutta reumalääkettä ei ole voinut vielä aloittaa ja nämä iskias kivut päälle. ARGH! Tuntuu, että pää hajoaa ja olenkin tyynnyttäytynyt katsomalla elokuvia... No ok, paljon muuta ei ole edes voinut välillä tehdä. Onneksi Isommalla on ollut ulkomaan vieraita tuossa naapurissa (mummolan naapurin mummon lapsenlapset tulee joka vuosi juhannuksen jälkeen kolmeksi viikoksi, ovat Isomman hyviä kavereita) ja Pienempi on ollut jonkin verran mummolassa.

Ensin ruoditaan viihdyttävällä nimellä siunattu From Prada to nada. Löyhästi (huom. hyvin löyhästi) Jane Austenin Järki ja Tunteet kirjaan pohjautuva chick lit-elokuva oli pettymys.

Elokuvassa rikkaat meksikolaistaustaiset siskoset elelevät huolettomasti Beveryly Hillsissä. Isä kuolee yllättäen ja paljastuu, että hän oli vararikossa.
Tytöt joutuvat muuttamaan Itä-LA:n tätinsä luo joka elelee vaatimatonta meksikolaiselämää.
Muutakin juonta elokuvassa on, mutten viitsi paljastella kaikkia käänteitä jos joku kuitenkin vaikka haluaa katsoa tämän kohtuu vaatimattoman elokuvan.

Tytöt sopeutuvat vähitellen. Älykkäämpi Nora nopeampaa, kevytmielisempi Mary hitaammin.
Kuten olettaa saattaa, rakkautta ja rakkausjuonia elokuvassa on muutama ja naapurinmiehenä asustaa hurmaava Wilmer Valderrama oli ainoa syy minkä vuoksi katsoin elokuvan loppuun saakka.

Hyvin yllätyksetön, tylsä elokuva. Koska kuitenkin rrrakastan teinidraamaa ja chick littiä (kuten jotkut muutkin, tiedän! Vink vink!) niin suosittelen subin Carrien päiväkirja-sarjaa. Vaikka sitä onkin haukuttu irrallisuudesta kaikkien rakastamaan Sinkkuelämään, niin minusta se on hyvä :) Ainoa miinus tulee Carrien isän kodista joka vastoin kaikkia sääntöjä on kaikkea muuta kuin 80-lukulainen!

Toisena katsoin elokuvan 10 years. Tästäkin takakannen tekstin perusteella odotin komediaa, mutta ihan sitä se ei ollut. Pääosissa nimekkäitä nimiä ja amerikkalainen luokkakokous, elokuvalta voisi odottaa paljonkin.

Koska halusin katsoa mieltä kohottavan nauruelokuvan niin sen puolesta petyin. Tämäkin elokuva oli kohtuu yllätyksetön ja meni kyllä reippaasti draamanpuolelle lajityypissään. Ilman muutamaa sivuhahmoa ja sivujuonta tämäkin olisi voinut helposti olla tylsä ja huono, nyt se niiden avulla nousi siitä suosta kohtalaiseksi.

Ihan ensimmäisenä (tai toisena, edes kolmantena jne...) en kumpaakaan suosittelisi. Jos kuitenkin haluaa ajantappoelokuvan ja tykkää Channing Tatumista niin jälkimmäisen voi katsoa.

Tänään suunnitelmissa on paljon, paljon odotuksia herättänyt Les Miserables ja huomenna kauan odotettu Hannu ja Kerttu- Noitajahdissa! Näiltä odotan niin paljon molemmilta!

Ja miten tämä kahden elokuvan tahti onnistuu? Minä, lääkkeet, peitto ja tyyny sohvalla, mies töissä 2 vuorokautta putkeen ja pojat menevät molemmat mummolaan yöksi. Jospa tästä jotain tulisi.

Ai niin ja jäätelöä :)

ps. pakko lisätä hetkeä myöhemmin, et onko kukaan muu jäänyt koukkuun Avan Remontoijiin? Ihan mahtava sarja! :)

2 kommenttia:

  1. Ei siellä sohvalla sitten pitkää aikaa kerralla, ei kokonaista leffaa niin, ettet välillä jaloittele :) Vaadi ehdottomasti aika fysioterapeutille, sieltä saa niin kullanarvoisia ohjeita miten elää ja olla. Ja fysioterapeuteilla on avain sinne apuvälinelainaamoon. Siellä on elämää helpottavia tilpehöörejä. Pyydät vaan ajan jollekkin rumalle vanhalle naiselle niin ei tule surffitukkaongelmaa :D Sää olet selvästi katsellut liikaa Remontoijat-ohjelmaa, kun sää näät surffitukkia täällä kotosuomessakin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se surffitukkakin sanoi, et seuraavaks fysioterapeutille, menee vaan syksymmäs, kun näin kesäaikana kaaaaikki on lomilla :) Oli muuten melkein niin hieno surffitukka kuin Keenanilla Remontoijissa :D

      Poista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)