Google Analyticsin seurantakoodi

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Posttraumaattisesti

Iskiköhän mulle nyt joku posttraumaattinen stressikohtaus * kun pääsin kotiin vietyäni Pienemmän mummolaan ja istuin tähän koneelle niin oon tunnin verran vaan istunut ja huokaillut ja nappasin burana 800mg kipuun ja särkyyn.

Se trauma mikä mulla on ollut on tietysti tää muutto. Kävin eilen tekeen loppusiivouksen (melkein kokonaan, lattian pesu jäi vielä täksi illaksi) ja kun tulin kotiin pajatin miehelle muutaman tunnin verran aiheesta: "Joko meille hankitaan siivooja tai sit sä alat tekemään kaiken, kun minä teen aina kaiken ja sinä et ikinä mitään ja mulla on vielä reumakin" (kehtasin käytttää "reumakorttia", en tee sitä melkein ikinä).
Tätä tyypillistä.
Ja valehtelijakin olen, koska todellisuudessa mun mies tekee kyllä mitään. Istuuhan se ainakin sohvalla kalsarit jalassa ja juo kaljaa. Ei kun viskiä. Ja joskus kaljaa.

Oikeasti mun mies on ihana. Kuka muu kestäisi minua ja minun vitutuspajatustani eikä edes sanoisi vastaan? Kuuntelisi vain ja sanoisi, et minä olen supernainen? Siis oikeasti, näin: "Olet oikeassa, sinä olet supernainen, kun jaksat kaiken tän". Ja ei, se ei ollut vittuilua (vaikka se noin luettuna kuulostaa siltä). Se sanoi sen vilpittömästi. Arvatkaa saiko se minut hiljenemään? No ei!

*Posttraumaattinen reaktioon sairastunut henkilö ”juuttuu kiinni” traumaan. Traumaattinen tilanne tunkeutuu mieleen yhä uudelleen ja he elävät sen uudestaan ja uudestaan ajatuksissaan, tunteissaan tai mielikuvissaan. Ihminen voi turvautua alkoholiin ja lääkkeisiin. Tämä saattaa häiritä ihmisen käsitystä maailmasta pohjimmiltaan turvallisena ja ennustettavissa olevana paikkana.

8 kommenttia:

  1. Tämmöstä on siis liikkeellä nyt! Jumankauta me naiset saadaan kärsiä kaikesta: menkkakivuista, synnytyksestä ja sitten vielä tämmösestä maailman harteilla kantamisesta ja siitä seuraavasta vitutuksesta. Onneksi se on ohimenevää ja onneksi nuo puoliskot on jo tottuneet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti ilmateitse tarttuva ja tarttuu vain naisiin ;D

      Poista
  2. Sää olet aina niin maailmaasyleilevän positiivinen, että mun on kauhean vaikea kuvitella sun päästävän suusta vitutuspajatusta. Mun oli vähän vaikea uskoa, että sää tiedät edes noin ruman sanan :D Kyllä muutto on niin fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, että kyllä siinä posttraumattiset iskee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua ;D romutinko mielikuvat :) Ei kun kyllä mulla on tommonen ärsytyspuolikin, myönnän et se esiintyy harvemmin, mutta voi niitä miehen korvaparkoja kun se iskee!! :D

      Poista
  3. Saahan sitä tosiasiat lausua julki ;) Minulla on helppoa, kun tuo Koirapoika vain kuuntelee ja heiluttaa häntää. Siitä ei tule edes morkkis.
    Iloista Vappua kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
  4. Älä vaan turvautuu alkoholiin tai lääkkeisiin , parempi purkaa kaikki tänne , paperille , me ainakin kuuntelemme ja voit turvassa kiroilla vaikka .. Kyllä se toimii , ja kyllä se autta kun saa joskus vaikka paukahtaa ovea .. mutta me naiset teemme kaikki omasta hyvästa tahdosta , me tahdomme että kodissamme olis mukavaa ja naisellista mutta miehille kelpaa, kun on sohva ja TV ja he ovat jo onnen huipulla . Ja me rakastamme niitä kuitenkin ... Kiroilet ja taas jaksat siivoilla .. niin kun minäkin .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet Nata niin oikeassa :) Se on tämä klassinen "miehet on Marsista, naiset Venuksesta" ;D

      Poista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)