Google Analyticsin seurantakoodi

torstai 10. tammikuuta 2013

Kello 13

-Minä rakastan vasta leivottua leipää,pääsee suustani. Katsot minua hölmistyneenä.
-Niin... siis,leipäauto,leipää...,soperran.
Hymyilet vastaukseksi.

Ihastuin juuri sinun hymyysi.
Näin sen ensikertaa viime kuussa kello 13 lähikaupassa.
Sen kaupan kassakin on tainnut sen hymyn huomata,siihen malliin hänkin sinuun silmäyksiään luo.
Nostelet leipäauton lavalta laatikoita kuin ne eivät painaisi mitään.
Hymyilet ystävällisesti ja tervehdit naapuruston mummoja ja olen kuullut,että kaikkein huonokuntoisimmille ajat leipää ovelle asti.
Taitavat kaikki naiset tässä naapurustossa olla ihastuneita sinuun, nuorimmasta vanhimpaa.

Mikäs sinua katsellessa. Tummat lyhyet hiukset, vilkkuvat vihreät silmät ja voimakkaat käsivarret. Notkeasti näytät hyppäävän autosta ulos ja hymysi valaisee koko päivän.

Myönnän, aloin käydä kaupassa juuri samaan aikaan, kello 13, joka päivä vain nähdäkseni sinut.
Olen saanut selville,että perheesi omistaa sen pienen leipomon jonka autoa ajat. Pirkon pullapojat.

Tänään voisin vajota maan alle. Mikä vastaus! Kysyithän vain,että siirtyisinkö hieman, seisoinhan keskellä leipätiskiä, oikeastaan varta vasten, kun näin sinun tulevan.
Rakastan leipää! Voi pyhä sylvi, ajattelen ja katselen ympärilleni kuuliko kukaan älytöntä vastaustani. Onneksi kaupassa on hiljaista.

Tullessani ulos kaupasta näen kuinka olet starttaamassa autoasi kaupan takapihalla. Kieltäydyn katsomasta sinnepäinkään, vaikka kuinka haluttaisi vilkaista vielä kerran.
Kävelen tien yli taloyhtiömme portille, kun auto tööttää takanani.
En käänny, mikä lie.

Vasta sulkiessani porttia huomaan pienen kuormurisi hurruuttavan juuri minun kohdallani.
Voi ei, taisitkin töötätä minulle. Unohtuikohan minulta jotain kauppaan?
Viitot minua tulemaan lähemmäs. Kävelen autollesi kauppakassit käsissäni.
Ojennat jotain ikkunasta.
-Tässä olisi neidille, nähdään taas huomenna, huikkaat ja vinkkaat silmää.
Otan pussin ja vasta kun auton perävälot näkyvät huomaan katsoa mitä oikein annoit.
Sydänsämpylöitä!!
Punastun kokonaan ja samaan aikaan mahanpohjasta kutittelee nauru.
Minä rrrrakastan vasta leivottua leipää!

4 kommenttia:

  1. vissi olet rakastunut myös kuljettajaan ...Hiukaan , oikein vähään?????

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies oli tuollainen pullakuski kun me tavattiin, se on totta, mutta muuten tämä on aikalailla satua :)

      Poista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)