Google Analyticsin seurantakoodi

maanantai 19. marraskuuta 2012

Suuri pelko Pienellä ihmisellä

Pienemmällä on yksi asia jota se pelkää. Pienempi uskaltaa mennä piiloon pimeään vaatehuoneeseen milloin vain ja jaksaa kykkiä hiljaa piilossa yksin vaikka kuinka. Pienempi nukahtaa kiltisti omaan sänkyyn ja huutelee reippaasti vieraille ihmisille moikat kaupassa. Pienempi antaa ottaa terveyskeskuksessa verinäytteen inahtamattakaan, kunhan saa kaksi tarraa yhden sijaan lopussa. Ja Pienempi uskaltaa kysyä tätä asiaa etukäteen näytteenottajalta.

Pienempi uskaltaa myös leikkiä vieraiden lasten kanssa leikkipaikoissa ja tunnustaa tykkäävänsä kaveristaan ja halaakin mielellään. Varsin reipas 3½ vuotias siis.

Mutta se mitä Pienempi pelkää hurjasti on vessanpöntön rinkula! Että se on pelottava.
Ja se mikä on pelottavaa siinä rinkulassa menee näin (ja kuulen sen joka ainoa pissauskerta):


"Äiti, tiedäthän sen pojan joka tipautti rinkulan pippelin päälle?"

"Joo, tiedän. Mummi kertoi siitä minullekin ja minun veljelle kun minä olin pieni!"

"Mutta tiesitkö äiti, sitten se kuoli!!!"

No, en tiennyt.

Olen kymmeneen kertaan selittänyt Pienemmälle, ettei se poika kuollut. Eikä ainakaan siihen, että pippeli jäi rinkulan väliin. On se varmasti kipeää käynyt ja varmasti on lääkärissä joutunut käymään, mutta tuskinpa se kuoli (...toivottavasti).

Pienemmän mielestä se kuoli. Ja rinkula on pelottava.

Tekisi mieli etsiä tämä meidän entinen naapurinpoika jolle tämä hurja juttu tapahtui joskus hamalla -70-luvulla ennenkuin minua edes oli olemassa, ihan vain tarkistaakseni, ettei se kuollut. Mutta voi olla, että jos nyt kysyisin asiaa siltä Facebookissa (jos sattuisin tämän hyvin yleisen nimen omaavan nykyisin nelikymppisen miehen löytämään), niin luulen, että minua luultaisin joko jonkinsortin pervertikoksi tai ihan vain tavallisemmin hulluksi. Liekö pippelin omistajalla edes tietoa tapahtuneesta, poika on ollut jotain 2v silloin... Kerrotaankohan tätä tarinaa heilläkin sukupolvelta toiselle kuten muinaisen naapurinsa perheessä... ? :)

Ja sitten loikkaan aivan eriasiaan: mahtavasti nimetyn Tingelitangelia ja tilpehööriä blogin Suvi voisi ehkä lukea tässä joskus lisää hurjia paljastuksia, minulla on monta muutakin asiaa joita en osaa kuin viheltäminen ;) Olen suorastaan omituisen kyvytön moniin muille normaaleihin asioihin :D

2 kommenttia:

  1. Ensin mää nauroin ihan hirveesti sille minkälaisen etsintäkuulutuksen naamakirjaan voisi jättää, mutta sitten mää vakavoiduin ja kävin kokeilemassa meidän rinkulan. Meillä on puinen kansi ja sinne alle jää rakonen. (Olen huomannut siivotessa) Mää sitä tutkailin, mutta ei sinne rakoseen taida kikkula mahtua. Ja mää kun elättelin toivetta, että mulla olisi ratkaisu tähän pelkoon. Mää odotan kovasti lisää hurjia paljastuksia :)

    VastaaPoista
  2. :D meil on kätevä ratkaisu tähän: äiti mukaan joka pissareissulle ;)

    VastaaPoista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)