Google Analyticsin seurantakoodi

perjantai 30. marraskuuta 2012

Perjantai-aamua

Juuri kun eilen kirjoittelin esi-teiniuhmiksesta niin kirjoitteluni jälkeen luin Kikin blogista oikeasta teini-ikäisestä  ja juu, myönnän, hekotteluni keskellä sydäntä kylmäsi, apuaah? Näinkö meillekin käy ja vielä 2x tulevaisuudessa?! Nehän katoaa muistoihin kokonaan, ne mun vauvat.
Eli äkkiä ryntäsin nuuskuttelemaan niiden pieniä niskoja ja pusuttelemaan unisia poskia, vielä kun saan ;D

Tänään olen varsin ajoissa liikenteessä. Harvinaista minulle, olin jo aamu kahdeksalta meikattuna ja laitettuna. Isompi kouluun, Pienemmälle tuli mummi hoitajaksi. Mulla on pikku työjuttu kaupungilla (kirjaimellisesti pieni, kävin vain sopimassa pikaisesti yhden asian) ja sitten kampaaja!
Voi kun tälle kertaa voisin tulla tyytyväisenä ulos siitä kampaajan ovesta...?

No mut nyt pitää mennä, ennen kuin tulee kiire :) Mukavaa perjantain aloitusta :)


4 kommenttia:

  1. Anteeksi, jos mää pelottelin :) Toisilla se murkkuikä livahtaa ohi ilman suurempia muutoksia. (Tämä tarina on tosi, koska anoppi on vahvistanut siipan kertomuksen siitä, että siippa on koko ikänsä ollut tasaisen rauhallinen.)

    VastaaPoista
  2. Tai käy kuin mulle, teini-ikä meni niin rauhallisesti, mut parikymppisenä sit räjähti käsiin kun ei ollut uhmaillut teininä... :) Onneksi se oli varsin lyhyt ja mielellään unohdettavissa oleva vaihe ;D

    VastaaPoista
  3. Kampaajarapsaa odotellen.

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Tällä kertaa tulin tyytyväisenä ulos :) Mukavaa viikonloppua sinnekin :)

    VastaaPoista

Kerro jotain, se ilahduttaa :)