Google Analyticsin seurantakoodi

perjantai 4. marraskuuta 2011

Mitäpä lahjaksi?

Rakastan lahjojen ostelemista muille :)
On ihanan kihelmöivää käyttää aikaa miettiäkseen toiselle täydelleen sopivan lahjan.
Ja ilman kehumisiakin voin todeta, että olen siinä aikalailla hyvä. Kröhöm :)


Myös ihanat lahjapaketit ja kortit ovat mieleeni, joten tässä vinkki niihin: http://pamppa.blogspot.com/ 
Yhden kerran meni kuitenkin päin... sanonko mitä ;)
Mutta minulla on vallan hyvä selitys.
Meillä on hääpäivä helmikuussa ja toisen lapsemme laskettu aika samoin.
Jostain kumman syystä siis tämmöinen "pikkuasia" kuin hääpäivä oli lipsahtanut pois mielestä kokonaan...

Meillä on tapana pikkuisen juhlistaa joka vuosi hääpäivää, ei mitään extrahienoa (sitä mietitään sitten vaikkapa 10v kohdalla. Iik, eli "aika" pian, 2013). Ihan vain herkkuruokaa, kakkua tai leivoksia tai mitä nyt minä keksinkin tehdä. Joskus vieraita, joskus omalla perheellä.
Sitten olemme ostaneet lahjat toisillemme.
Tässäkin nimenomaan sellaiset, että saajan mieltä lämmittää, kun antaja on ajatellut juuri häntä. Eli tässä tapauksessa, luonnollisesti, minä miestäni ja hän minua :D

Ja koska minusta siis oikeasti on paljon kivempaa ostaa toiselle lahja kuin saada (siis tietty rrrrrakastan myös lahjojen saamista, mutta näin se vaan on!) niin en myöskään ole ollut mikään järjettömän äkäinen kun miehellä on jäänyt se lahja ostamatta joskus tässä vuosien kuluessa.
Yleensä hän on sitten suloisesti väkertänyt mulle kortin tai tuonut seuraavana päivänä (nolona) kukkia :D

Mutta niin asiaan, useiden onnistuneiden lahjavuosien jälkeen mies sai sinä vuonna kun toinen lapsemme syntyi - TADAA - renkaiden ilmanpaine mittarin.
Siis ihan pöljä lahja ja mies ei ole tehnyt sillä yhtään mitään. Se on sellainen todella pikkuinen ja todella tarpeeton.
Ja se harmittaa minua niin vietävästi!!

Ensi vuonna aion taas petrata tässä :D
Mies on tähän mennessä saanut kaikkea hajuista vaatteisiin, hierontalahjakorttia, taulun, yms. Mitäs seuraavaksi, niinpä...
ps. Ai niin. On se mieskin onnistunut minulle ostamaan joinain vuosina todella osuvia lahjoja. En yleensä käytä kaulakoruja, mutta mies on ostanut silti niitä kaksi. Ja ne ovatkin todella ainoat joita käytän. Ne eivät ole mitään arkikoruja vaan todella kauniita ja näyttäviä juhlakoruja ja juurikin minulle suunniteltuja uniikkeja kappaleita :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro jotain, se ilahduttaa :)